Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen journalismin silmin
Salo, Minna (2017-09-05)
Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen journalismin silmin
Salo, Minna
(05.09.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Suomalainen yhteiskunta on muuttumassa väestön ikääntymisen myötä ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa entisestään. Suomen valtion ja kuntien talous on kuitenkin kestokykynsä rajoilla, eikä julkisella sektorilla ole resursseja vastata kysyntään. Ratkaisuksi ongelmaan kunnat ovat kiihtyvällä tahdilla ulkoistaneet sosiaali- ja terveyspalvelujaan ulkopuolisten palveluntuottajien tuotettavaksi. Ulkoistamiset ovat herättäneet lehdistössä vilkasta keskustelua. Tutkielman pääkysymyksenä on, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamisista keskustellaan aineistoksi valituissa lehtikirjoituksissa suomalaisen yhteiskunnan kontekstissa vuosina 2015–2016. Tarkentavana alatutkimuskohteena olivat erityisesti valtaan ja kustannuksiin liittyvä keskustelu ja näiden teemojen hegemonisuus.
Tämä tutkielma laadittiin laadullisen tutkimuksen menetelmiin kuuluvalla diskurssianalyysin metodilla, jonka lukuisista eri variaatioista paneuduttiin kriittisen diskurssianalyysin metodiin. Tutkielma muodostuu teoriasta ja empiirisestä osuudesta. Teoreettisen viitekehyksen muodostaa diskurssianalyysin teoria. Teoriaosuudessa tutkittiin myös aikaisemmissa tutkimuksissa löydettyjä tekijöitä kuntien haluun ulkoistaa palvelujaan ja kustannuslaskennan haasteellisuutta. Empiirisessä osuudessa analysoitiin Helsingin Sanomissa, Talouselämässä, Kauppalehdessä ja Imagessa 2015–2016 julkaistuja artikkeleita. Valtadiskurssin osalta tutkimuksessa löydettiin neljä keskustelua hallinnutta toimijaa: Isot yksityiset yritykset, hallitus, kunnat ja valinnanvapaus. Kustannusdiskurssin osalta todettiin valtadiskurssia hallinneiden toimijoiden vaikuttavan myös kustannusdiskurssin keskustelunaiheisiin. Kustannusdiskurssia hallitsi viisi keskusteluaihetta: kustannustehokkuus, henkilöstökulut, investoinnit, innovaatiot ja lähipalvelut.
Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamisesta käydyn diskurssin olleen hegemonisoitunutta eli keskustelu oli rajoittunut tiettyihin aihealueisiin, joista keskusteltiin enemmän ja voimallisemmin kuin muista aiheista. Isot yksityiset yritykset hallitsivat keskustelua niin valtadiskurssin kuin kustannusdiskurssinkin osalta. Keskustelu oli oikeistolaispuolueiden edustamaa uudistusmyönteistä diskurssia. Kustannusdiskurssi keskittyi käsittelemään kustannussäästöjä, joita kuntien oli mahdollista saavuttaa ulkoistamalla palvelunsa. Aineistona käytettyjen lehtien välillä ei ollut löydettävissä selkeitä eroja.
Tämä tutkielma laadittiin laadullisen tutkimuksen menetelmiin kuuluvalla diskurssianalyysin metodilla, jonka lukuisista eri variaatioista paneuduttiin kriittisen diskurssianalyysin metodiin. Tutkielma muodostuu teoriasta ja empiirisestä osuudesta. Teoreettisen viitekehyksen muodostaa diskurssianalyysin teoria. Teoriaosuudessa tutkittiin myös aikaisemmissa tutkimuksissa löydettyjä tekijöitä kuntien haluun ulkoistaa palvelujaan ja kustannuslaskennan haasteellisuutta. Empiirisessä osuudessa analysoitiin Helsingin Sanomissa, Talouselämässä, Kauppalehdessä ja Imagessa 2015–2016 julkaistuja artikkeleita. Valtadiskurssin osalta tutkimuksessa löydettiin neljä keskustelua hallinnutta toimijaa: Isot yksityiset yritykset, hallitus, kunnat ja valinnanvapaus. Kustannusdiskurssin osalta todettiin valtadiskurssia hallinneiden toimijoiden vaikuttavan myös kustannusdiskurssin keskustelunaiheisiin. Kustannusdiskurssia hallitsi viisi keskusteluaihetta: kustannustehokkuus, henkilöstökulut, investoinnit, innovaatiot ja lähipalvelut.
Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamisesta käydyn diskurssin olleen hegemonisoitunutta eli keskustelu oli rajoittunut tiettyihin aihealueisiin, joista keskusteltiin enemmän ja voimallisemmin kuin muista aiheista. Isot yksityiset yritykset hallitsivat keskustelua niin valtadiskurssin kuin kustannusdiskurssinkin osalta. Keskustelu oli oikeistolaispuolueiden edustamaa uudistusmyönteistä diskurssia. Kustannusdiskurssi keskittyi käsittelemään kustannussäästöjä, joita kuntien oli mahdollista saavuttaa ulkoistamalla palvelunsa. Aineistona käytettyjen lehtien välillä ei ollut löydettävissä selkeitä eroja.