Henkilöstöoptioiden hinnoittelu Helsingin arvopaperipörssissä 2002-2005
Keski-Oja, Pekka (2017-09-05)
Henkilöstöoptioiden hinnoittelu Helsingin arvopaperipörssissä 2002-2005
Keski-Oja, Pekka
(05.09.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on tutkia henkilöstöoptioiden jälkimarkkinahinnoittelua Helsingin arvopaperipörssissä vuosina 2002-2005. Henkilöstöoptiot ovat johdannaisinstrumentteja, joiden arvo perustuu yleensä niiden liikkeeseen laskeman yrityksen pörssikurssiin. Henkilöstöoptio antaa haltijalle oikeuden merkitä yrityksen osakkeen merkintäaikanaan ennalta sovittuun hintaan. Luovutusrajoituksen päätyttyä henkilöstöoptiot listataan suomessa tyypillisesti arvopaperipörssiin, missä ne on mahdollista myydä eteenpäin toteuttamatta niitä. Henkilöstöoptiot ovat kasvattaneet viime vuosina runsaasti suosiotaan henkilöstön palkitsemismenetelmänä.
Tutkimusongelma on jaettu kolmeen alatutkimusongelmaan, jotka ovat: 1) Onko henkilöstöoptioiden jälkimarkkinahinnoittelu rahoitusteorian mukaista? 2) Kuinka hyvin Blackin approksimaatio soveltuu henkilöstöoptioiden hinnoitteluun? 3) Vaikuttavatko henkilöstöoptioiden jäljellä oleva juoksuaika ja niiden rahallisuus hinnoitteluvirheisiin?
Tämän tutkimuksen tutkimusote nomoteettinen. Aluksi tutkimuksessa esitellään henkilöstöoptiot ja niiden hinnoitteluun vaikuttavat tekijät. Seuraavaksi tutustutaan yleisimpiin optioiden arvostamiseen käytettyihin teoreettisiin hinnoittelumalleihin. Tämän jälkeen rakennetaan laskentamallit, joiden perusteella verrataan teoreettisten laskentamallien antamia arvoja Helsingin arvopaperipörssissä esiintyneisiin arvoihin.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta henkilöstöoptioiden olevan päätöskurssitasolla tarkasteltuna yleisesti alihinnoiteltuja. Jälkimarkkinoilla ilmeni toistuvasti henkilöstöoptioiden perusarvon alittavia kauppoja ja alihinnoittelu oli selkeästi havaittavissa verrattaessa jälkimarkkinakauppoja henkilöstöoptioiden teoreettisiin alarajoihin ja Blackin approksimaation antamiin arvoihin tarkasteluajanjaksolla.
Tutkimusongelma on jaettu kolmeen alatutkimusongelmaan, jotka ovat: 1) Onko henkilöstöoptioiden jälkimarkkinahinnoittelu rahoitusteorian mukaista? 2) Kuinka hyvin Blackin approksimaatio soveltuu henkilöstöoptioiden hinnoitteluun? 3) Vaikuttavatko henkilöstöoptioiden jäljellä oleva juoksuaika ja niiden rahallisuus hinnoitteluvirheisiin?
Tämän tutkimuksen tutkimusote nomoteettinen. Aluksi tutkimuksessa esitellään henkilöstöoptiot ja niiden hinnoitteluun vaikuttavat tekijät. Seuraavaksi tutustutaan yleisimpiin optioiden arvostamiseen käytettyihin teoreettisiin hinnoittelumalleihin. Tämän jälkeen rakennetaan laskentamallit, joiden perusteella verrataan teoreettisten laskentamallien antamia arvoja Helsingin arvopaperipörssissä esiintyneisiin arvoihin.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta henkilöstöoptioiden olevan päätöskurssitasolla tarkasteltuna yleisesti alihinnoiteltuja. Jälkimarkkinoilla ilmeni toistuvasti henkilöstöoptioiden perusarvon alittavia kauppoja ja alihinnoittelu oli selkeästi havaittavissa verrattaessa jälkimarkkinakauppoja henkilöstöoptioiden teoreettisiin alarajoihin ja Blackin approksimaation antamiin arvoihin tarkasteluajanjaksolla.