Tuhkaa jo syntyessään? : Kirjailijoiden tuottama sosiaalisen median aineisto ja sen arkistointi
Salmi, Laura (2017-09-11)
Tuhkaa jo syntyessään? : Kirjailijoiden tuottama sosiaalisen median aineisto ja sen arkistointi
Salmi, Laura
(11.09.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Sivuaineen tutkielman aiheena on kirjailijoiden tuottama sosiaalisen median aineisto ja sen arkistointi. Kirjailijoiden aineistoja on tallennettu pitkään manuaalisessa muodossa esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon. Digitalisaation myötä kirjailijoiden aineistoja syntyy yhä enemmän sähköisessä muodossa esimerkiksi sosiaalisen median palveluihin. Tutkimusaineistona käytän usean suomalaiskirjailijan yhteisblogia Alaston kirjailija!, joka käsittelee kirjailijan työtä eri näkökulmista. Tutkin kontekstualisoivan luennan avulla, minkälaisia aiheita kirjailijat käsittelevät blogissa ja onko tieto sellaista, joka tulisi arkistoida. Tarkastelen arkistointia erityisesti arkistoinstituution näkökulmasta ja esittelen sähköisen arkistoinnin nykytilaa Suomessa. Pohdin myös, minkälaisia oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä sähköiseen arkistointiin liittyy etenkin sosiaalisen median aineistoissa.
Kirjailijablogit kertovat nykykirjailijoiden ammatista, roolista yhteiskunnassa sekä laajemmin kulttuurista. Sosiaalisen median aineistoilla kuten kirjailijablogeilla voidaan nähdä kulttuuriperinnöllistä arvoa, jonka vuoksi ne tulisi arkistoida. Sosiaalisen median aineisto on myös tutkimuksellisesti kiinnostavaa, mutta usein lyhytikäistä, joten arkistointi olisi myös sen vuoksi tärkeää. Sähköiseen arkistointiin liittyy kuitenkin monia ongelmia teknisestä toteutuksesta eettisiin ja oikeudellisiin kysymyksiin. Lainsäädännöllä ja kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan pyrkiä turvaamaan digitaalisten aineistojen säilyminen. Suomessa sähköisen arkistoinnin haasteita pyritään ratkaisemaan muistiorganisaatioiden yhteistyöllä, mutta arkistojen tulee tehdä myös omia ratkaisuja esimerkiksi hankintapoliittisten linjausten osalta. Lisäksi arkistoinstituutioiden rinnalle on digitalisaation myötä syntynyt omaehtoisia käyttäjien muodostamia arkistoja, jotka ovat osaltaan merkittävässä asemassa kulttuuriperinnön säilyttäjinä.
Kaikkea sosiaalisen median aineistoa ei voida arkistoida ja hankintapolitiikalla ja arvonmäärityksellä on myös sähköisessä arkistoinnissa keskeinen asema. Tässä työssä arkistoalan ammattilaisilla on edelleen tärkeä rooli, mutta myös omaehtoisten arkistojen kokemukseen perustuva asiantuntijuus tulisi huomioida.
Kirjailijablogit kertovat nykykirjailijoiden ammatista, roolista yhteiskunnassa sekä laajemmin kulttuurista. Sosiaalisen median aineistoilla kuten kirjailijablogeilla voidaan nähdä kulttuuriperinnöllistä arvoa, jonka vuoksi ne tulisi arkistoida. Sosiaalisen median aineisto on myös tutkimuksellisesti kiinnostavaa, mutta usein lyhytikäistä, joten arkistointi olisi myös sen vuoksi tärkeää. Sähköiseen arkistointiin liittyy kuitenkin monia ongelmia teknisestä toteutuksesta eettisiin ja oikeudellisiin kysymyksiin. Lainsäädännöllä ja kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan pyrkiä turvaamaan digitaalisten aineistojen säilyminen. Suomessa sähköisen arkistoinnin haasteita pyritään ratkaisemaan muistiorganisaatioiden yhteistyöllä, mutta arkistojen tulee tehdä myös omia ratkaisuja esimerkiksi hankintapoliittisten linjausten osalta. Lisäksi arkistoinstituutioiden rinnalle on digitalisaation myötä syntynyt omaehtoisia käyttäjien muodostamia arkistoja, jotka ovat osaltaan merkittävässä asemassa kulttuuriperinnön säilyttäjinä.
Kaikkea sosiaalisen median aineistoa ei voida arkistoida ja hankintapolitiikalla ja arvonmäärityksellä on myös sähköisessä arkistoinnissa keskeinen asema. Tässä työssä arkistoalan ammattilaisilla on edelleen tärkeä rooli, mutta myös omaehtoisten arkistojen kokemukseen perustuva asiantuntijuus tulisi huomioida.