“And in me too the wave rises” : Aaltomainen rytmi ja ympäristön merkitys Virginia Woolfin teoksessa The Waves
Aro, Alina (2017-09-11)
“And in me too the wave rises” : Aaltomainen rytmi ja ympäristön merkitys Virginia Woolfin teoksessa The Waves
Aro, Alina
(11.09.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee Virginia Woolfin romaanin The Waves (1931) esittämän ympäristön tärkeyttä suhteessa teoksen henkilöhahmoihin ja teoksen lukijaan. Virginia Woolf uudisti modernia romaania rikkomalla rajoittuneita käsityksiä kerronnan, juonen, aikarakenteiden ja henkilöhahmojen subjektiviteetin esittämisessä. The Waves ei noudata vakiintunutta romaanimuotoa, jossa juoni on kantava konstruktio teoksen keskiössä, vaan siinä tulee hyvin esille Woolfille ominainen rytmiin kirjoittaminen ja moniääninen tajunnankuvaus.
Teos rakentuu käyttäen hyväkseen runouden ja musiikin menetelmiä. Yhdistän tutkielmassani rytmin analyysin, analyysin rytmin aiheuttamasta kokemuksesta lukijassa sekä pohdinnan veden, aaltojen ja ympäristön merkityksestä teoksessa. Keskityn siihen, miten nämä kaikki eri aaltoilut kuvastavat teoksessa ihmistä, sen monimutkaisuutta, häilyvyyttä ja jatkuvaa muutoksen tilassa olemista. Teoreettisena pohjana tutkielmassani on monitasoinen rytmin analyysi ja affektiteoriaan pohjaava tekstin tunnun analyysi. Posthumanistisia ja materian tärkeyttä painottavia aatteita edustavat tutkielmassani Timothy Mortonin teoria ambienssin poetiikasta ja Karen Baradin agentiaalinen realismi.
Osoitan tutkielmassani, että The Waves ohjaa keskittymään lukijan ympäristöön, henkilöhahmojen ympäristöön sekä teoksen ympäristöön eli sen rakenteellisiin ja ilmaisullisiin seikkoihin; ja näiden välisiin kytköksiin ja yhteenkietoutumiseen. Tutkielmassani väitän, että The Waves on vahvasti ekomimeettinen teksti ja The Waves -teoksen analyysin liittäminen posthumanistiseen keskusteluun auttaa pääsemään sisälle teoksen teemoihin todellisuuden hämäryydestä ja limittyneisyydestä ja kaiken yhdessä virtaamisesta aina uudelleen ja uudelleen aktivoituvissa intra-aktioissa.
Teos rakentuu käyttäen hyväkseen runouden ja musiikin menetelmiä. Yhdistän tutkielmassani rytmin analyysin, analyysin rytmin aiheuttamasta kokemuksesta lukijassa sekä pohdinnan veden, aaltojen ja ympäristön merkityksestä teoksessa. Keskityn siihen, miten nämä kaikki eri aaltoilut kuvastavat teoksessa ihmistä, sen monimutkaisuutta, häilyvyyttä ja jatkuvaa muutoksen tilassa olemista. Teoreettisena pohjana tutkielmassani on monitasoinen rytmin analyysi ja affektiteoriaan pohjaava tekstin tunnun analyysi. Posthumanistisia ja materian tärkeyttä painottavia aatteita edustavat tutkielmassani Timothy Mortonin teoria ambienssin poetiikasta ja Karen Baradin agentiaalinen realismi.
Osoitan tutkielmassani, että The Waves ohjaa keskittymään lukijan ympäristöön, henkilöhahmojen ympäristöön sekä teoksen ympäristöön eli sen rakenteellisiin ja ilmaisullisiin seikkoihin; ja näiden välisiin kytköksiin ja yhteenkietoutumiseen. Tutkielmassani väitän, että The Waves on vahvasti ekomimeettinen teksti ja The Waves -teoksen analyysin liittäminen posthumanistiseen keskusteluun auttaa pääsemään sisälle teoksen teemoihin todellisuuden hämäryydestä ja limittyneisyydestä ja kaiken yhdessä virtaamisesta aina uudelleen ja uudelleen aktivoituvissa intra-aktioissa.