Paloja Karjalasta Itämeren pohjassa. Esineitä arkielämästä puisella purjelaivalla 1600- ja 1700-luvuilla
Kärkkäinen, Sinikka (2017-09-12)
Paloja Karjalasta Itämeren pohjassa. Esineitä arkielämästä puisella purjelaivalla 1600- ja 1700-luvuilla
Kärkkäinen, Sinikka
(12.09.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Joskärin hylyn sijainti on ollut tiedossa vuodesta 1888 lähtien ja alusta on tutkittu eri menetelmin vuodesta 1998 lähtien. Hylky on ajoitettu dendrokronologisten näytteiden mukaan, ja sillä on kaksi mahdollista rakennusvaihetta, vuosien 1650–1670 tai 1680–1700 välillä. Alus on rakennettu itäisen Suomenlahden rannoilla, todennäköisesti Viipu¬rissa. Se on uponnut vuoden 1722 jälkeen, mutta tarkka uppoamisajankohta tai syy ei ole selvillä. Hylky on saanut nimensä läheisen saaren mukaan; aluksen alkuperäinen nimi ei ole tiedossa.
Työn tavoitteena on selvittää aluksen elinkaarta ja sen alkuperää sekä perehtyä puisten purjealusten arjen esineelliseen kulttuuriin 1600- ja 1700-luvuilla. Tarkastelussa ovat hylystä arkeologisilla kaivauksilla löydetyt esineet, joita on yli 2000 kappaletta. Tutkimusmetodina on vertaileva arkeologinen esinetutkimus. Esineistössä on kattava kirjo eri materiaalia olevia esineitä, kuten orgaanista ainesta, metalleja ja keramiikkaa. Ajoitettavat ja mahdollisesti paikannettavat materiaalit, kuten keramiikka ja liitupiiput tarkentavat Joskärin ajoitusta ja kertovat sen purjehtimista reiteistä. Luut, kuoret ja kasvit puolestaan kertovat aluksella käytetystä ravinnosta ja erilaiset astiat ruuan syömistavoista ja astioiden valmistusmenetelmistä. Henkilökohtaiset esineet puolestaan paljastavat, millaista miehistön arki on ollut 1700-luvun alun purjealuksella.
Käyttöaikanaan Joskär on ollut varakkaan kauppiaan tai yhtiön rakennuttama hollanti-laistyyppi¬nen kauppalaiva. Esineistö viittaa aluksella tai miehistöllä olleen kontakteja Pohjois-Eurooppaan, Hollantiin, Englantiin ja Saksaan. Tarkkaa ajoitusta tai kulkureittejä esinelöydöt eivät paljasta. Aluksen esineaineistossa ei näy tarkkaa hierarkiaa, joka on ollut hyvin tärkeä osa suurempien purjelaivojen arkea ja merenkulkua.
Työn tavoitteena on selvittää aluksen elinkaarta ja sen alkuperää sekä perehtyä puisten purjealusten arjen esineelliseen kulttuuriin 1600- ja 1700-luvuilla. Tarkastelussa ovat hylystä arkeologisilla kaivauksilla löydetyt esineet, joita on yli 2000 kappaletta. Tutkimusmetodina on vertaileva arkeologinen esinetutkimus. Esineistössä on kattava kirjo eri materiaalia olevia esineitä, kuten orgaanista ainesta, metalleja ja keramiikkaa. Ajoitettavat ja mahdollisesti paikannettavat materiaalit, kuten keramiikka ja liitupiiput tarkentavat Joskärin ajoitusta ja kertovat sen purjehtimista reiteistä. Luut, kuoret ja kasvit puolestaan kertovat aluksella käytetystä ravinnosta ja erilaiset astiat ruuan syömistavoista ja astioiden valmistusmenetelmistä. Henkilökohtaiset esineet puolestaan paljastavat, millaista miehistön arki on ollut 1700-luvun alun purjealuksella.
Käyttöaikanaan Joskär on ollut varakkaan kauppiaan tai yhtiön rakennuttama hollanti-laistyyppi¬nen kauppalaiva. Esineistö viittaa aluksella tai miehistöllä olleen kontakteja Pohjois-Eurooppaan, Hollantiin, Englantiin ja Saksaan. Tarkkaa ajoitusta tai kulkureittejä esinelöydöt eivät paljasta. Aluksen esineaineistossa ei näy tarkkaa hierarkiaa, joka on ollut hyvin tärkeä osa suurempien purjelaivojen arkea ja merenkulkua.