Liikunnan harrastamisen, koetun akkulturaation ja koulumenestyksen keskinäiset yhteydet
Rumpunen, Ossi; Saarinen, Jesse (2017-09-12)
Liikunnan harrastamisen, koetun akkulturaation ja koulumenestyksen keskinäiset yhteydet
Rumpunen, Ossi
Saarinen, Jesse
(12.09.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Erilaisiin kotouttamistoimenpiteisiin ja -palveluihin kohdistuu tällä hetkellä kovia odotuksia laadun ja tehokkuuden suhteen. Liikuntatoimintaan osallistumisen on uskottu olevan yksi tehokas tapa edistää kotoutumista. Tätä uskomusta vahvistavat empiiriset tutkimustulokset ovat kuitenkin vähäisiä. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten liikunnan harrastamisen määrä on yhteydessä kouluikäisen maahanmuuttajataustaisen oppilaan kokemaan akkulturaatioon, sekä koetun akkulturaation yhteyttä koulumenestykseen. Lisäksi tutkitaan opetussuunnitelman ulkopuolisen liikunnanharrastuksen suoria vaikutuksia koulumenestykseen.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena kahdessa varsinaissuomalaisessa koulussa kevään 2015 aikana. Yhteensä tutkimukseen osallistui 134 oppilasta, kahdeksasta eri luokasta luokka-asteilta 5–6. Varsinainen tutkimusjoukko koostui aineiston 91 maahanmuuttajataustaisesta oppilaasta. Aineisto käsiteltiin ja analysoitiin SPSS-ohjelmalla.
Liikunnan harrastamisella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä koettuun akkulturaatioon. Eniten liikuntaa harrastavat kokivat liikunnan hyödyt kuitenkin suurimmiksi. Koettu akkulturaatio korreloi negatiivisesti koulumenestyksen kanssa, mutta yhteys ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Liikunnan harrastamisella ei myöskään ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä koulumenestykseen. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat harrastivat liikuntaa enemmän kuin verrokkiryhmänä olleet kantasuomalaiset. Kantasuomalaisten koulumenestys oli kuitenkin maahanmuuttajataustaisia oppilaita parempaa.
Liikunnan yhteiskunnallisten vaikutusten selvittämiseksi kaivataan lisää empiiristä todistusaineistoa ja pitkittäisasetelmasta toteutettuja tutkimuksia. Uskomukset eivät saa ohjata kotouttamistoimenpiteitä.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena kahdessa varsinaissuomalaisessa koulussa kevään 2015 aikana. Yhteensä tutkimukseen osallistui 134 oppilasta, kahdeksasta eri luokasta luokka-asteilta 5–6. Varsinainen tutkimusjoukko koostui aineiston 91 maahanmuuttajataustaisesta oppilaasta. Aineisto käsiteltiin ja analysoitiin SPSS-ohjelmalla.
Liikunnan harrastamisella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä koettuun akkulturaatioon. Eniten liikuntaa harrastavat kokivat liikunnan hyödyt kuitenkin suurimmiksi. Koettu akkulturaatio korreloi negatiivisesti koulumenestyksen kanssa, mutta yhteys ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Liikunnan harrastamisella ei myöskään ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä koulumenestykseen. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat harrastivat liikuntaa enemmän kuin verrokkiryhmänä olleet kantasuomalaiset. Kantasuomalaisten koulumenestys oli kuitenkin maahanmuuttajataustaisia oppilaita parempaa.
Liikunnan yhteiskunnallisten vaikutusten selvittämiseksi kaivataan lisää empiiristä todistusaineistoa ja pitkittäisasetelmasta toteutettuja tutkimuksia. Uskomukset eivät saa ohjata kotouttamistoimenpiteitä.