Luokanopettajaopiskelijoiden fyysinen aktiivisuus ja koettu opiskelustressi

Abstract

Tutkimuksessa pyritään selvittämään, mikä on luokanopettajaopiskelijoiden fyysisen aktiivisuuden määrä sekä kuinka paljon luokanopettajaopiskelija kokee opinnoissaan stressiä. Lisäksi selvitetään, onko näillä kahdella tekijällä yhteyttä. Tutkimuksen teoreettinen tausta on koottu useista kansainvälisistä ja kotimaisista seurantatutkimuksista. Päälähteinä on käytetty muun muassa Ylioppilaidenterveydenhoitosäätiön selontekoja sekä Yhdysvaltojen hallituksen tuottamia tutkimuksia.

Tutkimusaineisto hankittiin seuraamalla noin 50 luokanopettajaopiskelijan aktiivisuutta viikon ajan. Seurannan aikana tutkimusjoukko täytti PSS-14 stressitestin, osallistuivat objektiiviseen mittaukseen Polar Active -rannekkeella sekä täyttivät liikuntapäiväkirjaa. Aineisto käsiteltiin ja siitä muodostettiin jokaiselle tutkittavalle oma stressiarvo sekä fyysistä aktiivisuutta kuvaava PAL-arvo. Arvojen perusteella tutkimusjoukko jaettiin ryhmiin, joita pystyttiin vertailemaan.

Tutkimuksen tuloksena oli, että luokanopettajaopiskelijat eivät koe erityisemmin stressiä opiskelussaan verrattuna kansainvälisiin keskiarvoihin. Naiset kokivat opiskelustressiä keskiarvollisesti hieman enemmän kuin miehet, mutta poikkeama ei ollut suuri. Luokanopettajaopiskelijat ovat melko aktiivisia, koska tutkimusjoukosta lähes kaikki sijoittuivat hyvin aktiivisten tai kohtalaisen aktiivisten ryhmään. Fyysisen aktiivisuuden ja koetun opiskelustressin välillä ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, ei myöskään jos sukupuoli otettiin mukaan vertailuun.

Tutkimusjoukkoon ei saatu mukaan fyysisesti inaktiivisia luokanopettajaopiskelijoita. Johtopäätös on, että luokanopettajaopiskelijoiden fyysisellä aktiivisuudella ja koetulla opiskelustressillä ei näyttäisi olevan merkitsevää tilastollista yhteyttä missään ryhmistä. Sukupuolella ei ollut asiaan merkitystä.