Monikielisen kotitaustan yhteys englannin kielen osaamiseen
Loikkanen, Jani; Manninen, Niko (2017-09-13)
Monikielisen kotitaustan yhteys englannin kielen osaamiseen
Loikkanen, Jani
Manninen, Niko
(13.09.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin monikielisen kotitaustan yhteyttä englannin kielen osaamiseen. Lisäksi tutkittiin onko harrastuneisuudella ja asenteella yhteyttä englannin kielen osaamisen kanssa. Tausta-muuttujina tutkimuksessa käytettiin oppilaiden kielitaustaa, sukupuolta ja luokka-astetta. Tutkimusjoukko (n=243) koostui yläkoulun kahdeksasluokkalaisista (n=103) sekä lukion 2. vuosikurssin opiskelijoista (n=140). Aineisto kerättiin Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Suurin osa tutkimuksemme monikielisista olivat suomenruotsalaisia.
Tutkimuslomakkeeseen sisältyi taustamuuttujien lisäksi englannin kielen testi, joka muodostettiin opetussuunnitelman tavoitteiden pohjalta, lukuun ottamatta suullisia taitoja. Harrastuneisuutta ja asennetta mitattiin 11 väittämän avulla. Aineisto analysoitiin käyttämällä tilastollisia menetelmiä.
Päätulokseksi saimme, että monikieliset suoriutuivat tilastollisesti merkitsevästi paremmin englannin kielen testissä molemmilla luokka-asteilla. Tulokset olivat linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Tulokset osoittivat myös, että enemmän englannin kieltä harrastava oppilas sai paremmat pisteet englannin kielen testissä, riippumatta luokka-asteesta. Lukiossa asenne korreloi parempien englannin kielen pisteiden kanssa. Yläkoulussa samaa korrelaatiota ei ollut. Yläkoulussa tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroa englannin kielen testissä. Lukion puolella pojat suoriutuvat tilastollisesti merkitsevästi paremmin.
Suurimpana selittävänä tekijänä monikielisten paremmalle suoriutumiselle on heidän parempi metalingvistinen tietoisuus, eli kyky ajatella kielestä abstraktimmalla tasolla. Myös kyky transferoida typologisesti lähemmästä kielestä, eli ruotsin kielestä, näyttäisi vaikuttavan englannin kielen osaamistasoon.
Tutkimuksemme tulosten perusteella kielten opiskelu tulisi aloittaa nykyistä aikaisemmin, jopa ennen peruskoulun alkua. Kielikylpyryhmien, kielisuihkutusten sekä kielten opiskeluun varattavien tuntimäärien lisääminen vaikuttaisi positiivisesti lasten ja nuorten kykyyn ajatella kielistä monipuolisemmin.
Tutkimuslomakkeeseen sisältyi taustamuuttujien lisäksi englannin kielen testi, joka muodostettiin opetussuunnitelman tavoitteiden pohjalta, lukuun ottamatta suullisia taitoja. Harrastuneisuutta ja asennetta mitattiin 11 väittämän avulla. Aineisto analysoitiin käyttämällä tilastollisia menetelmiä.
Päätulokseksi saimme, että monikieliset suoriutuivat tilastollisesti merkitsevästi paremmin englannin kielen testissä molemmilla luokka-asteilla. Tulokset olivat linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Tulokset osoittivat myös, että enemmän englannin kieltä harrastava oppilas sai paremmat pisteet englannin kielen testissä, riippumatta luokka-asteesta. Lukiossa asenne korreloi parempien englannin kielen pisteiden kanssa. Yläkoulussa samaa korrelaatiota ei ollut. Yläkoulussa tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroa englannin kielen testissä. Lukion puolella pojat suoriutuvat tilastollisesti merkitsevästi paremmin.
Suurimpana selittävänä tekijänä monikielisten paremmalle suoriutumiselle on heidän parempi metalingvistinen tietoisuus, eli kyky ajatella kielestä abstraktimmalla tasolla. Myös kyky transferoida typologisesti lähemmästä kielestä, eli ruotsin kielestä, näyttäisi vaikuttavan englannin kielen osaamistasoon.
Tutkimuksemme tulosten perusteella kielten opiskelu tulisi aloittaa nykyistä aikaisemmin, jopa ennen peruskoulun alkua. Kielikylpyryhmien, kielisuihkutusten sekä kielten opiskeluun varattavien tuntimäärien lisääminen vaikuttaisi positiivisesti lasten ja nuorten kykyyn ajatella kielistä monipuolisemmin.