Verojalanjälki osana yritysvastuuraportointia
Virtanen, Mia (2017-09-20)
Verojalanjälki osana yritysvastuuraportointia
Virtanen, Mia
(20.09.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on yrityksen verojalanjäljen raportointi osana yritysvastuuraportointia. Tutkielman tavoitteena oli luoda malli, konstruktiivisen tutkimusotteen mukainen konstruktio, jolla verojalanjälki voitaisiin raportoida. Tavoitteen toteuttamiseksi tutkielmassa selvitettiin lisäksi Suomessa vallitsevia verojalanjäljen raportointiin vakiintuneita käytäntöjä. Mallin kehittämiseksi perehdyttiin sekä raportin sisällöllisiin että visuaalisiin kysymyksiin. Aiemmassa kirjallisuudessa havaittiin olevan tarve laadukkaalle raportointimallille. Raportoinnin visuaalistamista on tutkittu ylipäänsä laskentatoimen tutkimuksessa niukasti, mutta verojalanjäljen visuaalistamista ei ole tutkittu aiemmin lainkaan.
Verojalanjälkiraportointi perustuu tällä hetkellä pääosin vapaaehtoisuuteen. Suppeaa veroraportointia vaaditaan vain tietyillä toimialoilla toimivilta yhtiöiltä ja suurilta yleisen edun kannalta merkittäviltä yhteisöiltä. Ainoa pakottava säännös Suomessa kokonaisvaltaisen verojalanjäljen raportoimiseen on omistajaohjauksen ohjeistus valtion enemmistöomisteisille yhtiöille. Monet yritykset, joita ei pakottava sääntely koske, raportoivat kuitenkin verojalanjälkensä vapaaehtoisesti. Verojalanjälkeä raportoidaan myös vapaaehtoisten kansainvälisten yritysvastuuta laajemmin koskevien ohjeistuksien, kuten Global Reporting Initative -viitekehysten yhteydessä. Tutkielmassa osoitettiinkin, että verojalanjälki on aiheellista nähdä osaksi yritysvastuuta ja erityisesti sen yhtä osa-aluetta, taloutta.
Verojalanjälkiraportoinnin käytäntöihin tutustuttiin yritysten verkkosivuilla julkaistujen verojalanjälkiraporttien avulla. Havaittuihin vakiintuneisiin käytäntöihin sekä sääntelyyn ja ohjeistuksiin perustuen tutkielmassa luotiin kolmen konstruktion visuaalinen kokonaisuus, jonka avulla yritys voi raportoida verojalanjälkensä. Yhdessä maassa toimiville yrityksille suositeltiin rinkelimuotoisen diagrammin hyödyntämistä ja kansainvälisesti toimiville sen sijaan pylväsdiagrammia. Tutkielman mukaan molemmissa tapauksissa yrityksen olisi suositeltavaa esittää kaksi kuviota, joissa esitetään maksettavat ja tilitettävät verot erikseen. Kolmanneksi kuvioksi suositeltiin kuviota, joka kuvaa verojalanjäljen suhdetta liiketoiminnan kokoon. Kuvioiden muodoille ja väreille annetaan perusteita, joilla yritys voi valita itselleen sopivan yhdistelmän huomioiden myös visuaalisen identiteettinsä. Tutkielmassa annetaan vaihtoehtoja myös raportin kokonaisuuden muodostamiseen ja järjestelyyn sen mukaan, mitä halutaan erityisesti tuoda esiin tai jättää vähemmälle huomiolle. Nämä valinnat perustuvat maskeeraukseen, jonka avulla voidaan osaltaan vaikuttaa tavoitellun viestin välittämiseen rajaamalla viesti visuaalisesti hyvin. Vahvistus konstruktion toimivuudesta hankittiin case-yrityksessä toteutettavien haastattelujen avulla.
Verojalanjälkiraportointi perustuu tällä hetkellä pääosin vapaaehtoisuuteen. Suppeaa veroraportointia vaaditaan vain tietyillä toimialoilla toimivilta yhtiöiltä ja suurilta yleisen edun kannalta merkittäviltä yhteisöiltä. Ainoa pakottava säännös Suomessa kokonaisvaltaisen verojalanjäljen raportoimiseen on omistajaohjauksen ohjeistus valtion enemmistöomisteisille yhtiöille. Monet yritykset, joita ei pakottava sääntely koske, raportoivat kuitenkin verojalanjälkensä vapaaehtoisesti. Verojalanjälkeä raportoidaan myös vapaaehtoisten kansainvälisten yritysvastuuta laajemmin koskevien ohjeistuksien, kuten Global Reporting Initative -viitekehysten yhteydessä. Tutkielmassa osoitettiinkin, että verojalanjälki on aiheellista nähdä osaksi yritysvastuuta ja erityisesti sen yhtä osa-aluetta, taloutta.
Verojalanjälkiraportoinnin käytäntöihin tutustuttiin yritysten verkkosivuilla julkaistujen verojalanjälkiraporttien avulla. Havaittuihin vakiintuneisiin käytäntöihin sekä sääntelyyn ja ohjeistuksiin perustuen tutkielmassa luotiin kolmen konstruktion visuaalinen kokonaisuus, jonka avulla yritys voi raportoida verojalanjälkensä. Yhdessä maassa toimiville yrityksille suositeltiin rinkelimuotoisen diagrammin hyödyntämistä ja kansainvälisesti toimiville sen sijaan pylväsdiagrammia. Tutkielman mukaan molemmissa tapauksissa yrityksen olisi suositeltavaa esittää kaksi kuviota, joissa esitetään maksettavat ja tilitettävät verot erikseen. Kolmanneksi kuvioksi suositeltiin kuviota, joka kuvaa verojalanjäljen suhdetta liiketoiminnan kokoon. Kuvioiden muodoille ja väreille annetaan perusteita, joilla yritys voi valita itselleen sopivan yhdistelmän huomioiden myös visuaalisen identiteettinsä. Tutkielmassa annetaan vaihtoehtoja myös raportin kokonaisuuden muodostamiseen ja järjestelyyn sen mukaan, mitä halutaan erityisesti tuoda esiin tai jättää vähemmälle huomiolle. Nämä valinnat perustuvat maskeeraukseen, jonka avulla voidaan osaltaan vaikuttaa tavoitellun viestin välittämiseen rajaamalla viesti visuaalisesti hyvin. Vahvistus konstruktion toimivuudesta hankittiin case-yrityksessä toteutettavien haastattelujen avulla.