Kaupunkiviljelyn mahdollisuudet kiertotalouden näkökulmasta katsoen : tapaustutkimuksena Turun kaupungin viljelypalstat
Ajanko, Julia (2017-09-25)
Kaupunkiviljelyn mahdollisuudet kiertotalouden näkökulmasta katsoen : tapaustutkimuksena Turun kaupungin viljelypalstat
Ajanko, Julia
(25.09.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan Turun kaupungissa tapahtuvaa palstaviljelyä, ja erityisesti palstaviljelyn käytännön toimia kiertotalouden näkökulmasta. Tutkimuksessa pohditaan lisäksi minkälainen rooli palstaviljelyllä on Turun kaupungin lähiruokajärjestelmässä, sekä sitä, miten palstaviljelyn käytännön toimia tulisi kehittää, jotta ne paremmin tukisivat Turun kaupungin lähiruokajärjestelmää.
Kiertotaloudella tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan sellaista tuotannon ja kulutuksen sykliä, jossa uusiutumattomien resurssien käyttö on minimoitu, ja joka tuottaa mahdollisimman vähän päästöjä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti palstaviljelyssä tapahtuvaa biomassojen kiertoa sekä jakamistalouden muotoja. Tutkimuksen aineisto koostuu Turun kaupungin palstaviljelijöille lähetetystä webropol-kyselystä. Tutkimuksen kohteena ovat Turun kaupungissa vuonna 2016 vuokratut palstat. Kyselyyn vastasi 94 viljelijää, edustaen 15 eri palsta-aluetta Turussa.
Palstaviljely ja sen tarkastelu kiertotalouden näkökulmasta linkitetään tutkimuksessa kestävään lähiruokajärjestelmään. Lähiruuan konsepti on viime aikoina noussut näkyvästi esiin, ja se on osaltaan lisännyt keskustelua tavanomaisten ruokajärjestelmien kestämättömyydestä. Lähiruuan ajatellaan muun muassa toteuttavan ympäristöystävällisempää ruuan tuotantotapaa ja edistävän lyhyttä ja läpinäkyvää elintarvikeketjua, jossa ruuan alkuperä ja tarjontaketju ovat tunnistettavissa.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että palstaviljely Turussa toteuttaa osittain kiertotalouden mukaisia toimintamalleja, mutta monessa kohtaa palstaviljelyn käytäntöjä olisi myös kehittämisen varaa. Palstaviljelyn lannoitteina ja maanparannusaineina hyödynnetään uusiutuvia biomassoja, toisaalta biomassojen hankintamekanismeja tulisi kehittää päästöttömämpään suuntaan muun muassa yhteistilausten ja –kuljetusten avulla. Lähellä syntyvää kaupungin orgaanista jätettä ei palstaviljelyssä hyödynnetä, ja tähän liittyen olisi kiertotalouden mukaisten uusien liiketoimintamallien kehittäminen paikallaan. Jakamistaloutta hyödynnetään palsta-alueilla erityisesti tavaroiden lainaamisen ja tiedon vaihdon muodoissa, monimutkaisempien jakamisen käytäntöjen määrä ja muodot vaihtelevat kuitenkin palsta-alueittain suuresti.
Palstaviljelyn aluetaloudellinen merkitys Turun lähiruokajärjestelmässä näyttäytyy tutkimuksen mukaan marginaalisena. Toisaalta palstaviljely toteuttaa muita lähiruualle määriteltyjä ominaisuuksia mm. ympäristöystävällisyyden ja läpinäkyvien tuotantoketjujen kautta. Viljelykäytäntöjä kehittämällä muun muassa viljelijöiden tietotaitoa parantamalla ja orgaanisen aineksen hankintamekanismeja tehostamalla olisi satoja myös mahdollista kasvattaa, jolloin palstaviljelyn aluetaloudellinenkin merkitys saattaisi lähteä nousuun.
Kiertotaloudella tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan sellaista tuotannon ja kulutuksen sykliä, jossa uusiutumattomien resurssien käyttö on minimoitu, ja joka tuottaa mahdollisimman vähän päästöjä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti palstaviljelyssä tapahtuvaa biomassojen kiertoa sekä jakamistalouden muotoja. Tutkimuksen aineisto koostuu Turun kaupungin palstaviljelijöille lähetetystä webropol-kyselystä. Tutkimuksen kohteena ovat Turun kaupungissa vuonna 2016 vuokratut palstat. Kyselyyn vastasi 94 viljelijää, edustaen 15 eri palsta-aluetta Turussa.
Palstaviljely ja sen tarkastelu kiertotalouden näkökulmasta linkitetään tutkimuksessa kestävään lähiruokajärjestelmään. Lähiruuan konsepti on viime aikoina noussut näkyvästi esiin, ja se on osaltaan lisännyt keskustelua tavanomaisten ruokajärjestelmien kestämättömyydestä. Lähiruuan ajatellaan muun muassa toteuttavan ympäristöystävällisempää ruuan tuotantotapaa ja edistävän lyhyttä ja läpinäkyvää elintarvikeketjua, jossa ruuan alkuperä ja tarjontaketju ovat tunnistettavissa.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että palstaviljely Turussa toteuttaa osittain kiertotalouden mukaisia toimintamalleja, mutta monessa kohtaa palstaviljelyn käytäntöjä olisi myös kehittämisen varaa. Palstaviljelyn lannoitteina ja maanparannusaineina hyödynnetään uusiutuvia biomassoja, toisaalta biomassojen hankintamekanismeja tulisi kehittää päästöttömämpään suuntaan muun muassa yhteistilausten ja –kuljetusten avulla. Lähellä syntyvää kaupungin orgaanista jätettä ei palstaviljelyssä hyödynnetä, ja tähän liittyen olisi kiertotalouden mukaisten uusien liiketoimintamallien kehittäminen paikallaan. Jakamistaloutta hyödynnetään palsta-alueilla erityisesti tavaroiden lainaamisen ja tiedon vaihdon muodoissa, monimutkaisempien jakamisen käytäntöjen määrä ja muodot vaihtelevat kuitenkin palsta-alueittain suuresti.
Palstaviljelyn aluetaloudellinen merkitys Turun lähiruokajärjestelmässä näyttäytyy tutkimuksen mukaan marginaalisena. Toisaalta palstaviljely toteuttaa muita lähiruualle määriteltyjä ominaisuuksia mm. ympäristöystävällisyyden ja läpinäkyvien tuotantoketjujen kautta. Viljelykäytäntöjä kehittämällä muun muassa viljelijöiden tietotaitoa parantamalla ja orgaanisen aineksen hankintamekanismeja tehostamalla olisi satoja myös mahdollista kasvattaa, jolloin palstaviljelyn aluetaloudellinenkin merkitys saattaisi lähteä nousuun.