Rajakaupungin kasvatit : Rajan merkitykset torniolaisten nuorten arjessa.

Abstract

Pro gradu- tutkielmani on osa Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen Rajalla- hanketta, joka on etnologinen tutkimus ylirajaisesta arjesta ja identiteeteistä. Tutkimuskohteena tässä työssä on Tornion-Haaparannan kaksoiskaupunki Suomen ja Ruotsin rajalla. Tutkimuksen keskiössä on Suomen puoleinen Tornio ja sen nuoriso. Tutkimusaineistoni koostuu torniolaisten lukiolaisten teemakirjoituksista koskien heidän mietteitään asumisesta valtionrajalla ja osana kaksoiskaupunkia Ruotsinpuoleisen Haaparannan kanssa. Tässä työssä tarkastelen sitä, mitä merkityksiä torniolaiset nuoret ovat antaneet rajalle ja miten raja vaikuttaa heidän arjessaan. Minua kiinnostaa myös, minkälaiset suhteet torniolaisilla nuorilla on rajan takaisiin ikätovereihinsa, mikä heitä yhdistää ja vastaavasti erottaa, ja miksi näin on? Tarkastelun kohteena on lisäksi alueelliseen- ja kansalliseen identiteettiin liittyvät kysymykset. Aineiston analyysiin olen käyttänyt tutkimusmenetelmänä lähilukua, teemoittelua ja kulttuurianalyysia. Tutkimuksen aihepiirejä olen lähestynyt tilaan ja paikkaan, identiteetteihin sekä sukupuoleen liittyvien teorioiden kautta, hyödyntäen myös aikaisempaa rajatutkimusta tutkimuksen lähdeaineistona. Tämän työn tutkimustulokset osoittavat, että raja näyttäytyy torniolaisille nuorille hyvinkin arkipäiväisenä. Rajan läheisyys kuitenkin mahdollistaa näille nuorille monia asioita ja he ovatkin hyvin ylpeitä rajaseutuidentiteetistään. Torniolaisnuoret suhtautuvat rajan takaiseen yhteiskuntaan hyvin eri tavoin ja tähän vaikuttavat monet seikat, esimerkiksi sukupuoli. Varsinkin tytöt kokevat rajan tuovan ylirajaisia mahdollisuuksia ystävyys- ja seurustelusuhteille, poikien suhtautuessa rajan takaisiin ikätovereihin hieman varautuneemmin. Kaksoiskaupunki statuksesta huolimatta nuoret yleisesti ottaen kokevat kuuluvansa eri ryhmään haaparantalaisten nuorten kanssa, sillä he näkevät, että yhteistyö on ennemminkin yritysten ja kaupunkien hankkeiden välistä, ei niinkään ruohonjuuritasolla tapahtuvaa yhteisyyttä. Suurimpana erottavana tekijänä nuoret nimesivät kielen ja peruskoululaitoksen. Niillä tutkimukseni nuorista, jotka olivat käyneet peruskoulunsa Haaparannalla sijaitsevassa kaksoiskaupungin yhteisessä Kielikoulussa ja joilla oli sosiaalisia suhteita rajan yli, suhtautuivat luonnollisesti positiivisemmin ylirajaiseen toimintaan. Yhdessä kaksikielisten haaparantalaisten kanssa he ovat tärkeä resurssi alueen yhteenkuuluvuuden ylläpitämisessä.