Asuntokysymyksestä Asunto-osakeyhtiölakiin : Asunto-osakeyhtiölain juuria etsimässä
Leppänen, Tommi (2017-09-26)
Asuntokysymyksestä Asunto-osakeyhtiölakiin : Asunto-osakeyhtiölain juuria etsimässä
Leppänen, Tommi
(26.09.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Pro gradu- tutkielmassani tarkastelen niitä tekijöitä, jotka ovat johtaneet asunto-osakeyhtiölain säätämiseen Suomessa. Suomessa on ollut osakeyhtiöitä, joiden tarkoituksena on hallita rakennuksia 1800- luvun loppupuoliskolta alkaen. Tutkielmassani olen tarkastellut talouden, politiikan sekä yhteiskuntatieteen avulla asunto-osakeyhtiöitä koskevan sääntelyn tarpeen syntymistä. Tärkeimpinä lähteinä ovat toimineet asumisen historiaa ja politiikkaa käsittelevä kirjallisuus, suomalainen taloushistoria sekä viranomaislähteet.
Tutkielmassani tulen tarkastelemaan vaikuttimia, jotka johtivat siihen, että asunto-osakeyhtiöiden katsottiin olevan tehokas ja toimiva vaihtoehto asuntotarpeen tyydyttämiseen. Tässä erityiseen asemaan nousee ns. työväenasuntokysymys. Tutkimusaineiston perusteella ratkaisu tehtiin vallitsevan arvomaailman ehdoilla – taloudellinen liberalismi sekä filantrooppiset arvot näkyvät mielestäni valinnassa voimakkaasti. Ratkaisun taustalla vaikuttavat arvovalinnat ilmentävät hyvin kansainvälistä ajattelumallia, vaikka itse asunto-osakeyhtiömuodon juridinen rakenne omaa hyvin suomalaiset juuret. Suomalaisen yhteiskunnan köyhyydestä johtunut pääomien puute pakotti osaltaan etsimään yksityiseen yritteliäisyyteen sekä yksityisiin pääomiin perustuvaa ratkaisua, eikä Suomessa voitu seurata tällä kertaa läntisen naapurimme Ruotsin mallia.
Asunto-osakeyhtiöiden kohdalla on helposti havaittavissa lainsäädännön suhde ympäröivään yhteiskuntaan. Lainsäädäntö luotiin helpottamaan jo olemassa olevan instituution vakiintumista sekä selkeyttämään siihen liittyvää oikeustilaa. Myöhemmin tämän lain merkitys on ollut suomalaisen asumisen kannalta keskeinen. Tutkielman keskeisenä näkökulmana on ilmentää lainsäädännön roolia yhteiskunnan toimintojen tukijalkana.
Tutkielmassani tulen tarkastelemaan vaikuttimia, jotka johtivat siihen, että asunto-osakeyhtiöiden katsottiin olevan tehokas ja toimiva vaihtoehto asuntotarpeen tyydyttämiseen. Tässä erityiseen asemaan nousee ns. työväenasuntokysymys. Tutkimusaineiston perusteella ratkaisu tehtiin vallitsevan arvomaailman ehdoilla – taloudellinen liberalismi sekä filantrooppiset arvot näkyvät mielestäni valinnassa voimakkaasti. Ratkaisun taustalla vaikuttavat arvovalinnat ilmentävät hyvin kansainvälistä ajattelumallia, vaikka itse asunto-osakeyhtiömuodon juridinen rakenne omaa hyvin suomalaiset juuret. Suomalaisen yhteiskunnan köyhyydestä johtunut pääomien puute pakotti osaltaan etsimään yksityiseen yritteliäisyyteen sekä yksityisiin pääomiin perustuvaa ratkaisua, eikä Suomessa voitu seurata tällä kertaa läntisen naapurimme Ruotsin mallia.
Asunto-osakeyhtiöiden kohdalla on helposti havaittavissa lainsäädännön suhde ympäröivään yhteiskuntaan. Lainsäädäntö luotiin helpottamaan jo olemassa olevan instituution vakiintumista sekä selkeyttämään siihen liittyvää oikeustilaa. Myöhemmin tämän lain merkitys on ollut suomalaisen asumisen kannalta keskeinen. Tutkielman keskeisenä näkökulmana on ilmentää lainsäädännön roolia yhteiskunnan toimintojen tukijalkana.