”Minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan” : Lääketieteellisen asiantuntijalausunnon oikeudellinen merkitys ja ongelmat, erityisesti seksuaalirikoksissa
Mansurow, Sabina (2017-09-27)
”Minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan” : Lääketieteellisen asiantuntijalausunnon oikeudellinen merkitys ja ongelmat, erityisesti seksuaalirikoksissa
Mansurow, Sabina
(27.09.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Lääketieteellisillä asiantuntijalausunnoilla on oikeuskäytännön perusteella nykyään erityisen merkittävä rooli tuomioita annettaessa. Kuitenkin sekä oikeustiede, että lääketiede ovat toisistaan merkittävästi eroavia tieteenaloja, niin metodeiltaan kuin teorianäkökulmista katsottuna. Tässä tutkielmassa käsitellään lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen ja oikeustieteen yhdistymistä oikeusprosessissa. Tutkielmassa pyritäänkin nimenomaan selvittämään lääketieteellisten ja oikeustieteellisten käsitteiden sekä ajattelutapojen eroja oikeudellisen näyttöharkinnan tilanteissa. Näytölliset ongelmat ajankohtaistuvat tyypillisimmin seksuaalirikostapauksissa, joten tutkielmassa käsitellään asiantuntijalausuntojen ongelmia erityisesti kyseisissä tapauksissa.
Tutkimustyön aikana havaittiin merkittäviäkin ristiriitaisuuksia ja eroavaisuuksia lääketieteen ja oikeustieteen välisissä terminologisissa seikoissa sekä ajattelumaailmassa. Tästä huolimatta, kyseisillä asiantuntijalausunnoilla on edelleen merkittävä, ellei jopa perustavanlaatuinen, rooli tuomioistuimen näyttöharkintatilanteissa. Nämä eroavaisuudet luovatkin erityisen haasteen tuomioistuimen ratkaisutoiminnalle.
Tutkielman metodologinen lähestymistapa on lainopillinen. Lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen merkitystä oikeudellisessa näyttöharkinnassa tutkitaan ensisijaisesti oikeuslähteiden, korkeimman oikeuden tapausten ja muun kirjallisuuden avulla. Aiheen erityspiirteiden vuoksi myös lääketieteellistä aineistoa on hyödynnetty kattavasti tutkielmassa.
Pääasiallisina lähteinä käytetään siis lääketieteellistä materiaalia, kuten erilaisia tulkintasuosituksia ja ohjeita lääkäreille. Tämän lisäksi sekä oikeuskirjallisuudella että korkeimman oikeuden tapauksilla on merkittävä arvo tutkielmassa. Ratkaisuja käytetäänkin täsmentämään lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen käytettävyyttä sekä merkitystä ja painoarvoa oikeudellisessa näyttöharkintatilanteessa.
Tutkielmassa tuodaan siis esille lääketieteen asiantuntijuuteen liittyviä ongelmia näyttöharkintatilanteissa. Tutkielman lopussa käsitellään myös aiheen kannalta varteenotettavia ratkaisuja ja kehitysehdotuksia liittyen kyseisten asiantuntijalausuntojen luotettavuuden arviointiin oikeudenkäynnissä
Tutkimustyön aikana havaittiin merkittäviäkin ristiriitaisuuksia ja eroavaisuuksia lääketieteen ja oikeustieteen välisissä terminologisissa seikoissa sekä ajattelumaailmassa. Tästä huolimatta, kyseisillä asiantuntijalausunnoilla on edelleen merkittävä, ellei jopa perustavanlaatuinen, rooli tuomioistuimen näyttöharkintatilanteissa. Nämä eroavaisuudet luovatkin erityisen haasteen tuomioistuimen ratkaisutoiminnalle.
Tutkielman metodologinen lähestymistapa on lainopillinen. Lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen merkitystä oikeudellisessa näyttöharkinnassa tutkitaan ensisijaisesti oikeuslähteiden, korkeimman oikeuden tapausten ja muun kirjallisuuden avulla. Aiheen erityspiirteiden vuoksi myös lääketieteellistä aineistoa on hyödynnetty kattavasti tutkielmassa.
Pääasiallisina lähteinä käytetään siis lääketieteellistä materiaalia, kuten erilaisia tulkintasuosituksia ja ohjeita lääkäreille. Tämän lisäksi sekä oikeuskirjallisuudella että korkeimman oikeuden tapauksilla on merkittävä arvo tutkielmassa. Ratkaisuja käytetäänkin täsmentämään lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen käytettävyyttä sekä merkitystä ja painoarvoa oikeudellisessa näyttöharkintatilanteessa.
Tutkielmassa tuodaan siis esille lääketieteen asiantuntijuuteen liittyviä ongelmia näyttöharkintatilanteissa. Tutkielman lopussa käsitellään myös aiheen kannalta varteenotettavia ratkaisuja ja kehitysehdotuksia liittyen kyseisten asiantuntijalausuntojen luotettavuuden arviointiin oikeudenkäynnissä