Sosioekonominen huono-osaisuus ja toisen asteen koulutus Suomessa : Sukupuolittaista tarkastelua
Hautala, Helena (2017-09-27)
Sosioekonominen huono-osaisuus ja toisen asteen koulutus Suomessa : Sukupuolittaista tarkastelua
Hautala, Helena
(27.09.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkin sukupuolten välisiä eroja perhetaustan sosioekonomisen huono-osaisuuden ja nuorten toisen asteen tutkinnon suorittamisen välisessä kytköksessä. Tarkastelin myös isän ja äidin koulutustason yhteyttä poikien ja tyttärien toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Lisäksi tutkin, onko vanhemman koulutuksella huono-osaisuustekijöiden vaikutukselta suojaavaa merkitystä.
Perheen sosiaalisen taustan ja lapsen koulutussaavutusten välistä yhteyttä koskevassa tutkimuksessa perhetausta on yleensä määritelty laajoin mittarein, kuten perheen luokkataustalla. Tässä tutkielmassa käytin selittävinä tekijöinä yksittäisiä huono-osaisuutta indikoivia muuttujia, tuloköyhyyttä, työttömyyttä ja toimeentulotuen asiakkuutta sekä vanhempien koulutustasoa. Aiempaa tutkimusta perhetaustan ja koulutussaavutusten välisisistä mahdollisista sukupuolenmukaisista eroista on vain vähän.
Aineistona käytin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tilastokeskukselta tilaamaa Youth Trajectories -aineistoa. Tärkeimpänä menetelmänäni oli monitasoisiin tilastomenetelmiin kuuluva sisaruskorrelaatioanalyysi. Kyseisellä menetelmällä on mahdollista arvioida perhetaustan kokonaisvaikutusta ottamalla huomioon sisarusten välisen vaihtelun toisen asteen koulutuksen suorittamisessa.
Kaikilla käytetyillä selittävillä tekijöillä oli itsenäinen ja vahva yhteys toisen asteen tutkinnon suorittamiseen sekä tyttärillä että pojilla. Lukuun ottamatta pitkäaikaista työttömyyttä, kaikki huono-osaisuustekijät olivat voimakkaammin yhteydessä poikien, kuin tyttärien toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Myös kummankin vanhemman koulutustaso oli voimakkaammassa yhteydessä poikiin, kuin tyttäriin ja suojasi voimakkaammin poikia, kuin tyttäriä sosioekonomista huono-osaisuutta mittaavien tekijöiden vaikutukselta.
Tulosten perusteella sosioekonominen huono-osaisuus ennustaa peruskoulun varaan jäämistä pojilla voimakkaammin, kuin tytöillä. Ilmiön syitä ei tämän tutkimuksen puitteissa voitu selvittää. Tulosten perusteella on kuitenkin selvää, että pyrittäessä selvittämään sosiaalisen aseman ylisukupolvisen periytymisen mekanismeja, sukupuolittainen tarkastelu on perusteltua ja tuottaa lisää ymmärrystä ilmiöstä kokonaisuutena. Erityinen huoli nuorista syrjäytymisvaarassa olevista miehistä on tulosten perusteella aiheellinen.
Perheen sosiaalisen taustan ja lapsen koulutussaavutusten välistä yhteyttä koskevassa tutkimuksessa perhetausta on yleensä määritelty laajoin mittarein, kuten perheen luokkataustalla. Tässä tutkielmassa käytin selittävinä tekijöinä yksittäisiä huono-osaisuutta indikoivia muuttujia, tuloköyhyyttä, työttömyyttä ja toimeentulotuen asiakkuutta sekä vanhempien koulutustasoa. Aiempaa tutkimusta perhetaustan ja koulutussaavutusten välisisistä mahdollisista sukupuolenmukaisista eroista on vain vähän.
Aineistona käytin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tilastokeskukselta tilaamaa Youth Trajectories -aineistoa. Tärkeimpänä menetelmänäni oli monitasoisiin tilastomenetelmiin kuuluva sisaruskorrelaatioanalyysi. Kyseisellä menetelmällä on mahdollista arvioida perhetaustan kokonaisvaikutusta ottamalla huomioon sisarusten välisen vaihtelun toisen asteen koulutuksen suorittamisessa.
Kaikilla käytetyillä selittävillä tekijöillä oli itsenäinen ja vahva yhteys toisen asteen tutkinnon suorittamiseen sekä tyttärillä että pojilla. Lukuun ottamatta pitkäaikaista työttömyyttä, kaikki huono-osaisuustekijät olivat voimakkaammin yhteydessä poikien, kuin tyttärien toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Myös kummankin vanhemman koulutustaso oli voimakkaammassa yhteydessä poikiin, kuin tyttäriin ja suojasi voimakkaammin poikia, kuin tyttäriä sosioekonomista huono-osaisuutta mittaavien tekijöiden vaikutukselta.
Tulosten perusteella sosioekonominen huono-osaisuus ennustaa peruskoulun varaan jäämistä pojilla voimakkaammin, kuin tytöillä. Ilmiön syitä ei tämän tutkimuksen puitteissa voitu selvittää. Tulosten perusteella on kuitenkin selvää, että pyrittäessä selvittämään sosiaalisen aseman ylisukupolvisen periytymisen mekanismeja, sukupuolittainen tarkastelu on perusteltua ja tuottaa lisää ymmärrystä ilmiöstä kokonaisuutena. Erityinen huoli nuorista syrjäytymisvaarassa olevista miehistä on tulosten perusteella aiheellinen.