Huumeriippuvuudesta toipuvien kokemuksia päihdepalveluista
Kiviluoto, Jenni (2017-09-27)
Huumeriippuvuudesta toipuvien kokemuksia päihdepalveluista
Kiviluoto, Jenni
(27.09.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin huumeriippuvuudesta toipuvien kokemuksia päihdepalveluista. Tavoitteenani on etsiä vastauksia siihen, minkälaisia kokemuksia huumeriippuvuudesta toipuvilla on huumeidenkäyttäjille suunnatuista päihdepalveluista, millä tavalla nykyistä palvelujärjestelmää voisi heidän mielestään kehittää sekä millaisena toipuvat näkevät päihdepalvelujen tulevaisuuden. Huumeriippuvuudesta toipuvat nähdään tässä tutkimuksessa suomalaisen päihdepalvelujärjestelmän asiakkaina ja asiantuntijoina. Tutkimus perustuu fenomenologis-hermeneuttiselle lähestymistavalle ja pyrkii näin ollen ensisijaisesti ymmärtämään haastateltavien kokemuksia ja haastateltavien niille antamia merkityksiä. Tavoitteena tässä tutkimuksessa on ollut sensitiivinen ja herkästi läsnä oleva tutkimusote.
Haastattelin vuosina 2011−2016 yhdeksää huumeidenkäytön lopettanutta henkilöä avoimen haastattelun menetelmällä. Haastatteluissa keräämästäni aineistosta muodostui fenomenologisen analyysin periaatteita noudattaen merkityskartta, jonka avulla haastateltavien kokemukset julkisesta päihdepalvelujärjestelmästä voidaan jakaa kuuteen eri kategoriaan. Nämä kategoriat ovat: motivaatio, muutos, staattisuus, eriarvoisuus, tuki ja huoli.
Tässä tutkimuksessa haastateltavien puheessa ilmeni eniten motivaation ja muutoksen merkityksiä. Tulosten perusteella huumeriippuvuudesta irrottautuminen edellyttää motivaatiota, sillä muutoksen merkitykset eivät ilmene ilman motivaation merkityksiä. Tässä aineistossa eniten motivaation ja muutoksen merkityksiä sisältäviä kokemuksia ilmenee niillä haastateltavilla, jotka ovat läpikäyneet pitkän huumekuntoutuksen. Muutoksen vastakohta on staattisuus eli tila, jossa mikään ei muutu. Staattisuus ilmenee aineistossa esimerkiksi hoitokokemuksina, joihin ei ole liittynyt motivaatiota tai muutosta. Eriarvoisuus ilmenee aineistossa eriarvoisena kohteluna, leimaamisena ja toiseutena. Lyhyemmän aikaa ilman huumeita olleilla haastateltavilla on enemmän eriarvoisuuteen liittyviä kokemuksia. Kaikki tutkimuksen haastateltavat ovat huolissaan päihdepalveluiden kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Haastateltavat kehittäisivät päihdepalvelujärjestelmää siten, että pitkiä lääkkeettömiä hoitoja olisi tarjolla nykyistä enemmän ja niihin pääsisi joustavasti. Haastateltavat odottavat päihdepalveluilta sisällöllistä laatua ja tavoitteellisuutta. Lääkkeellisiin hoitoihin suhtautuminen on kahdeksan haastateltavan kohdalla kielteistä. Tuen merkitys huumeriippuvuudesta toipumisessa on tässä aineistossa keskeinen.
Haastattelin vuosina 2011−2016 yhdeksää huumeidenkäytön lopettanutta henkilöä avoimen haastattelun menetelmällä. Haastatteluissa keräämästäni aineistosta muodostui fenomenologisen analyysin periaatteita noudattaen merkityskartta, jonka avulla haastateltavien kokemukset julkisesta päihdepalvelujärjestelmästä voidaan jakaa kuuteen eri kategoriaan. Nämä kategoriat ovat: motivaatio, muutos, staattisuus, eriarvoisuus, tuki ja huoli.
Tässä tutkimuksessa haastateltavien puheessa ilmeni eniten motivaation ja muutoksen merkityksiä. Tulosten perusteella huumeriippuvuudesta irrottautuminen edellyttää motivaatiota, sillä muutoksen merkitykset eivät ilmene ilman motivaation merkityksiä. Tässä aineistossa eniten motivaation ja muutoksen merkityksiä sisältäviä kokemuksia ilmenee niillä haastateltavilla, jotka ovat läpikäyneet pitkän huumekuntoutuksen. Muutoksen vastakohta on staattisuus eli tila, jossa mikään ei muutu. Staattisuus ilmenee aineistossa esimerkiksi hoitokokemuksina, joihin ei ole liittynyt motivaatiota tai muutosta. Eriarvoisuus ilmenee aineistossa eriarvoisena kohteluna, leimaamisena ja toiseutena. Lyhyemmän aikaa ilman huumeita olleilla haastateltavilla on enemmän eriarvoisuuteen liittyviä kokemuksia. Kaikki tutkimuksen haastateltavat ovat huolissaan päihdepalveluiden kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Haastateltavat kehittäisivät päihdepalvelujärjestelmää siten, että pitkiä lääkkeettömiä hoitoja olisi tarjolla nykyistä enemmän ja niihin pääsisi joustavasti. Haastateltavat odottavat päihdepalveluilta sisällöllistä laatua ja tavoitteellisuutta. Lääkkeellisiin hoitoihin suhtautuminen on kahdeksan haastateltavan kohdalla kielteistä. Tuen merkitys huumeriippuvuudesta toipumisessa on tässä aineistossa keskeinen.