Sukupolvenvaihdos osakeyhtiössä muulle kuin sukulaiselle
Salomaa, Juhani (2017-09-02)
Sukupolvenvaihdos osakeyhtiössä muulle kuin sukulaiselle
Salomaa, Juhani
(02.09.2017)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201710028840
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201710028840
Tiivistelmä
Yritystoiminnan sukupolvenvaihdoksena ymmärretään yleisesti liiketoiminnan siirtämistä yrittäjän lapsille ja joskus myös suoraan lapsenlapsille (”sukupolvi vaihtuu”). Tällöin voidaan puhua aidoimmillaan yrityksen sukupolvenvaihdoksesta. Jatkajaa ei kuitenkaan aina löydy suoraan alenevasta polvesta joko siitä syystä, ettei lapsia tai lapsenlapsia ole tai sitten kukaan näistä ei ole halukas jatkamaan toimintaa. Yrittäjän lähipiirissä saattaa kuitenkin olla henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita yritystoiminnan jatkamisesta. Mahdollinen jatkaja voi olla esimerkiksi sukulainen, kuten sisarus tai sisaruksen jälkeläinen tai yrityksen työntekijä. Olettamuksena on, että luovuttajalla ja jatkajalla on ollut jokin kytkös yritykseen ennen toiminnan luovutusta. Tutkielmassa ei sen sijaan tarkastella sellaista sukupolvenvaihdosta, jossa toiminnan jatkajaa haetaan vapailta markkinoilta.
Tutkielma on rajattu koskemaan ainoastaan osakeyhtiöitä ja niiden osakkeiden luovutuksia, joko lahjana tai erinäisillä yhtiöoikeudellisilla järjestelyillä, kuten osakeantina tai liiketoimintasiirtona. Tutkielma koskee vain Suomessa tehtäviä järjestelyjä. Kaikissa järjestelyissä on myös oletuksena, että kaikki osapuolet ovat Suomessa verovelvollisia. Tutkielman tarkoituksena on tuoda esille, miten eri järjestelyin voidaan toteuttaa omistajanvaihdos yhtiön työntekijälle tai lähipiirille, sekä minkälaisia veroseuraamuksia järjestelyistä mahdollisesti seuraa. Tutkielman metodina on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen lähestymistapa. Lainsäädännön ohella tutkimuksessa hyödynnetään oikeuslähteenä oikeuskirjallisuutta, ja aihetta tarkastellaan myös oikeuskäytännön ja esimerkkien valossa.
Suunnitelmallisuuden avulla voidaan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä saavuttaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä, erityisesti verotuksessa. Verotusta voidaan pitää sukupolvenvaihdoksen suunnittelun lähtökohtana sen jälkeen, kun luovuttajan haluama tai tarvitsema luovutushinnan määrä on käynyt selville. Jotta suunniteltu sukupolvenvaihdos toteutuu myös verotuksellisesti tavoitellussa tasossa, verohallinnolta on aina syytä hakea ennakkoratkaisu asian varmistamiseksi. Verotuksen osalta sukupolvenvaihdossäännöksiin ei ole ilmeisesti tulossa merkittäviä muutoksia lähitulevaisuudessa.
Tutkielma on rajattu koskemaan ainoastaan osakeyhtiöitä ja niiden osakkeiden luovutuksia, joko lahjana tai erinäisillä yhtiöoikeudellisilla järjestelyillä, kuten osakeantina tai liiketoimintasiirtona. Tutkielma koskee vain Suomessa tehtäviä järjestelyjä. Kaikissa järjestelyissä on myös oletuksena, että kaikki osapuolet ovat Suomessa verovelvollisia. Tutkielman tarkoituksena on tuoda esille, miten eri järjestelyin voidaan toteuttaa omistajanvaihdos yhtiön työntekijälle tai lähipiirille, sekä minkälaisia veroseuraamuksia järjestelyistä mahdollisesti seuraa. Tutkielman metodina on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen lähestymistapa. Lainsäädännön ohella tutkimuksessa hyödynnetään oikeuslähteenä oikeuskirjallisuutta, ja aihetta tarkastellaan myös oikeuskäytännön ja esimerkkien valossa.
Suunnitelmallisuuden avulla voidaan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä saavuttaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä, erityisesti verotuksessa. Verotusta voidaan pitää sukupolvenvaihdoksen suunnittelun lähtökohtana sen jälkeen, kun luovuttajan haluama tai tarvitsema luovutushinnan määrä on käynyt selville. Jotta suunniteltu sukupolvenvaihdos toteutuu myös verotuksellisesti tavoitellussa tasossa, verohallinnolta on aina syytä hakea ennakkoratkaisu asian varmistamiseksi. Verotuksen osalta sukupolvenvaihdossäännöksiin ei ole ilmeisesti tulossa merkittäviä muutoksia lähitulevaisuudessa.