Vapaaseen ja avoimeen lähdekoodiin perustuva kääntäjän työtila sekä sen käytännölliset ja eettiset ulottuvuudet
Vinkki, Pia (2017-10-03)
Vapaaseen ja avoimeen lähdekoodiin perustuva kääntäjän työtila sekä sen käytännölliset ja eettiset ulottuvuudet
Vinkki, Pia
(03.10.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tässä pro gradu-työssä luodaan vapaaseen ja avoimeen lähdekoodiin perustuva kääntäjän työtila ja tutkitaan sen käyttämisen käytännöllisiä ja eettisiä ulottuvuuksia. Kyseessä on postmoderni monitieteinen katsaus, jossa käännöstieteen teorioita yhdistetään ohjelmistoalan standardeihin, filosofisiin näkökulmiin sekä työelämän käytäntöihin. Työssä selvitetään, millainen kääntäjän avoin työtila on ja pohditaan, millaisia mahdollisuuksia vapaa ja avoin käännösteknologia tarjoaa kääntäjille.
Keskeinen käsite työssä on avoimuus, joka on johdettu tietokoneohjelmistojen yhteydessä käytetystä termistä open source. Alun perin tietokoneohjelmistoihin yhdistetty termi open source, avoin lähdekoodi, on yleistynyt kuvaamaan kaikenlaista avoimesti saatavilla olevaa tietoa. Erilaiset open source ajatteluun kuuluvat käytännöllis-eettiset lähestymistavat on koottavissa neljäksi periaatteeksi. Nämä ovat vapaus, toiminta, yhteisöllisyys ja pragmaattisuus.
Kääntäjän avoimessa työtilassa käytetään vapaaseen ja avoimeen lähdekoodiin perustuvaa käyttöjärjestelmää sekä ohjelmia, jotka jaetaan niiden käyttötarkoituksen mukaan tekstinkäsittely- ja julkaisuohjelmiin, käännösohjelmiin, kielityökaluihin sekä hallintaohjelmiin. Ohjelmaryhmien esittelyn lisäksi käsitellään lyhyesti myös erilaisten verkon etäresurssipalvelujen käyttöön liittyviä seikkoja.
Avoimen kääntäjän neljää periaatetta tarkastellaan työkäytössä sekä verrataan niitä vallitseviin käytäntöihin. Tarkastelun kohteena on erityisesti näkemys kääntämisestä teollisena tuotantona, joka ei yksin riitä kuvaamaan käännösalan käytäntöjä. Uudenlaiset kääntämismuodot, esimerkiksi crowdsourcing-lokalisointi ja vapaaehtoiskääntäminen, näyttävät sopivan paremmin yhteen avoimen käännöstoiminnan kanssa. Käännösteollisuuden prosesseissa ei kuitenkaan näytä olevan tilaa tällaiselle uudenlaiselle tavalle kääntää.
Keskeinen käsite työssä on avoimuus, joka on johdettu tietokoneohjelmistojen yhteydessä käytetystä termistä open source. Alun perin tietokoneohjelmistoihin yhdistetty termi open source, avoin lähdekoodi, on yleistynyt kuvaamaan kaikenlaista avoimesti saatavilla olevaa tietoa. Erilaiset open source ajatteluun kuuluvat käytännöllis-eettiset lähestymistavat on koottavissa neljäksi periaatteeksi. Nämä ovat vapaus, toiminta, yhteisöllisyys ja pragmaattisuus.
Kääntäjän avoimessa työtilassa käytetään vapaaseen ja avoimeen lähdekoodiin perustuvaa käyttöjärjestelmää sekä ohjelmia, jotka jaetaan niiden käyttötarkoituksen mukaan tekstinkäsittely- ja julkaisuohjelmiin, käännösohjelmiin, kielityökaluihin sekä hallintaohjelmiin. Ohjelmaryhmien esittelyn lisäksi käsitellään lyhyesti myös erilaisten verkon etäresurssipalvelujen käyttöön liittyviä seikkoja.
Avoimen kääntäjän neljää periaatetta tarkastellaan työkäytössä sekä verrataan niitä vallitseviin käytäntöihin. Tarkastelun kohteena on erityisesti näkemys kääntämisestä teollisena tuotantona, joka ei yksin riitä kuvaamaan käännösalan käytäntöjä. Uudenlaiset kääntämismuodot, esimerkiksi crowdsourcing-lokalisointi ja vapaaehtoiskääntäminen, näyttävät sopivan paremmin yhteen avoimen käännöstoiminnan kanssa. Käännösteollisuuden prosesseissa ei kuitenkaan näytä olevan tilaa tällaiselle uudenlaiselle tavalle kääntää.