SÄHKÖ- JA ENERGIASEKTORIN RAKENNEMUUTOS : Vertailussa Iso-Britannia ja Brasilia
Inkinen, Niko (2017-10-09)
SÄHKÖ- JA ENERGIASEKTORIN RAKENNEMUUTOS : Vertailussa Iso-Britannia ja Brasilia
(09.10.2017)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201710098937
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201710098937
Tiivistelmä
Julkisia palveluita on ryhdytty yksityistämään hyvin laajasti, ja monessa eri maassa. Sähköteollisuus on yksi keskeisimmistä julkisten palveluiden tarjoajista, ja sen vuoksi minua kiinnosti, miten sähköteollisuuden rakenne on viime vuosikymmenten aikana muuttunut. Iso-Britannia oli ensimmäinen maa, joka lähti kokonaisvaltaisesti muuttamaan sähköteollisuuden rakennetta, 1990- luvun alussa. Monet maat ovat seuranneet Britannian esimerkkiä, ja ovat hajauttaneet omia sähkösektorin toimintoja toisistaan. Sähköteollisuus oli aiemmin vertikaalisesti integroituneiden monopoliyhtiöiden hallinnoimaa, mutta rakenneuudistuksessa, toiminnot ovat hajautettu neljään pääasialliseen segmenttiin. Nämä ovat sähköntuotanto, korkeajänniteverkko, jakeluverkko, sekä sähkön vähittäismyynti.
Tämä uusi tapa järjestää sähköteollisuuden rakenne, ja siihen liittyvät, yksityistäminen, kilpailun lisääminen ja itsenäisten sääntelyvirastojen perustaminen, vaativat erittäin paljon suunnittelua ja logistisia ponnisteluja. Sääntelyn eri osa-alueet vaikuttavat sähkösektorin uudistuksen onnistumisessa, joten työni keskittyy vahvasti sääntelyn tarkasteluun. Kehittyneiden maiden eri institutionaaliset toiminnot, ovat paremmin järjestettyjä, kuin kehittyvillä mailla. Tämän vuoksi tarkastelen, miten kehittyneet ja kehittyvät maat ovat toteuttaneet omia sähkösektoreiden uudistuksia. Pääpainona on kuitenkin, Iso-Britannian ja Brasilian sähkösektoreiden välinen vertailu.
Minun lähestymistapani tutkia aihetta, oli lähinnä kirjallisuuden katsausta. Huomioni kohdistui, sekä teoreettisen, että empiirisen aineiston läpikäymiseen. Aineistoa tutkiessa, kävi hyvin ilmi, että maiden erilaiset poliittiset ja taloudelliset instituutiot vaikuttivat sähkösektorin uudistuksen toteutuksessa. Britannia on rakennemuutoksen alkuajoista lähtien, pystynyt lisäämään sähkösektorin yksityisten toimijoiden määrää, sekä samalla lisäämään kilpailua merkittävästi. Sen sähköteollisuuden markkinat ovatkin, yksi maailman kilpailullisimmista markkinoista. Brasilia aloitti oman yksityistämisprojektinsa varsin menestyksekkäästi, mutta joutui aika pian muuttamaan alkuperäisiä suunnitelmia. Merkittävä tekijä Brasilian alkuperäisen sähkösektorin uudistuksen epäonnistumisessa, oli sen sääntelyjärjestelmän heikkous, ja samalla sen erityislaatuinen vesivoimainen sähköntuotanto.
Tämä uusi tapa järjestää sähköteollisuuden rakenne, ja siihen liittyvät, yksityistäminen, kilpailun lisääminen ja itsenäisten sääntelyvirastojen perustaminen, vaativat erittäin paljon suunnittelua ja logistisia ponnisteluja. Sääntelyn eri osa-alueet vaikuttavat sähkösektorin uudistuksen onnistumisessa, joten työni keskittyy vahvasti sääntelyn tarkasteluun. Kehittyneiden maiden eri institutionaaliset toiminnot, ovat paremmin järjestettyjä, kuin kehittyvillä mailla. Tämän vuoksi tarkastelen, miten kehittyneet ja kehittyvät maat ovat toteuttaneet omia sähkösektoreiden uudistuksia. Pääpainona on kuitenkin, Iso-Britannian ja Brasilian sähkösektoreiden välinen vertailu.
Minun lähestymistapani tutkia aihetta, oli lähinnä kirjallisuuden katsausta. Huomioni kohdistui, sekä teoreettisen, että empiirisen aineiston läpikäymiseen. Aineistoa tutkiessa, kävi hyvin ilmi, että maiden erilaiset poliittiset ja taloudelliset instituutiot vaikuttivat sähkösektorin uudistuksen toteutuksessa. Britannia on rakennemuutoksen alkuajoista lähtien, pystynyt lisäämään sähkösektorin yksityisten toimijoiden määrää, sekä samalla lisäämään kilpailua merkittävästi. Sen sähköteollisuuden markkinat ovatkin, yksi maailman kilpailullisimmista markkinoista. Brasilia aloitti oman yksityistämisprojektinsa varsin menestyksekkäästi, mutta joutui aika pian muuttamaan alkuperäisiä suunnitelmia. Merkittävä tekijä Brasilian alkuperäisen sähkösektorin uudistuksen epäonnistumisessa, oli sen sääntelyjärjestelmän heikkous, ja samalla sen erityislaatuinen vesivoimainen sähköntuotanto.