”Jotkut valitaan, jotkut ei” : Hakijoiden kokemus sisäisen rekrytoinnin oikeudenmukaisuudesta
Soini, Anniina (2017-10-11)
”Jotkut valitaan, jotkut ei” : Hakijoiden kokemus sisäisen rekrytoinnin oikeudenmukaisuudesta
(11.10.2017)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017101150045
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017101150045
Tiivistelmä
Tarkastelin Pro gradu -tutkielmassani sisäiseen rekrytointiin osaa ottaneiden hakijoiden kokemuksia rekrytoinnin oikeudenmukaisuudesta. Tutkin oikeudenmukaisuuden kokemusta kolmen eri organisationaalisen oikeudenmukaisuuden osa-alueen kautta, jotka olivat rekrytointipäätöksen (distributiivinen), rekrytointiprosessin (proseduraalinen) sekä kohtelun ja vuorovaikutuksen (interaktionaalinen) oikeudenmukaisuus.
Sisäisen rekrytoinnin oikeudenmukaisuutta ei ole aiemmin juurikaan tutkittu todellisilla hakijoilla, vaikka epäoikeudenmukaisuudella on todettu olevan useita negatiivisia vaikutuksia muun muassa työntekijöiden työmotivaatioon, hyvinvointiin ja suoritukseen. Näin ollen tarkoituksenani oli kaventaa olemassa olevaa tutkimusaukkoa tarkastelemalla todellisten hakijoiden kokonaisvaltaista kokemusta sisäisen rekrytoinnin oikeudenmukaisuudesta. Lisäksi tavoitteenani oli edistää organisaatioiden rekrytointiprosesseja sekä lisätä henkilöstöammattilaisten tietämystä sisäisten rekrytointien oikeudenmukaisuudesta ja sen merkityksestä hakijoihin.
Toteutin tutkimuksen laadullisena haastattelututkimuksena. Haastattelin kuutta sisäiseen rekrytointiprosessiin osaa ottanutta hakijaa, joista puolet sai hakemansa paikan. Valitsematta jääneistä kaksi oli hakenut sisäisesti useamman kerran. Haastatteluiden jälkeen analysoin aineiston teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla. Haastatteluissa selvisi, että paikan saaneet sisäiset hakijat kokivat rekrytoinnit kaiken kaikkiaan oikeudenmukaisempana kuin valitsematta jääneet hakijat. Oikeudenmukaisuutta lisäsi tasapuolisuus, rehellisyys, avoimuus ja kunnioittava asenne hakijoita kohtaan. Oikeudenmukaisuuden kokemusta sen sijaan heikensi tiettyjen työntekijöiden suosimisoletukset, organisaatiokulttuuri sekä palautteen hyödyttömyys.
Valitut hakijat kokivat rekrytoinnit todennäköisesti oikeudenmukaisiksi siksi, että he olivat prosesseissa voittajia. Niinpä heillä ei ollut tarvetta pohtia rekrytointipäätöstä sen syvällisemmin. Useaan prosessiin osaa ottaneet sen sijaan olivat ajan saatossa ehtineet analysoida läpikäymiään prosesseja kokonaisvaltaisesti sekä tekemään tiettyjä havaintoja rekrytointien oikeudenmukaisuudesta. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa selvisi, että oikeudenmukaisuus on hyvin yksilöllinen kokemus, jonka muodostumiseen vaikuttavat useat seikat, ja muutos yhdellä osa-alueella vaikuttaa herkästi kokonaisvaltaiseen oikeudenmukaisuuden kokemukseen.
Sisäisen rekrytoinnin oikeudenmukaisuutta ei ole aiemmin juurikaan tutkittu todellisilla hakijoilla, vaikka epäoikeudenmukaisuudella on todettu olevan useita negatiivisia vaikutuksia muun muassa työntekijöiden työmotivaatioon, hyvinvointiin ja suoritukseen. Näin ollen tarkoituksenani oli kaventaa olemassa olevaa tutkimusaukkoa tarkastelemalla todellisten hakijoiden kokonaisvaltaista kokemusta sisäisen rekrytoinnin oikeudenmukaisuudesta. Lisäksi tavoitteenani oli edistää organisaatioiden rekrytointiprosesseja sekä lisätä henkilöstöammattilaisten tietämystä sisäisten rekrytointien oikeudenmukaisuudesta ja sen merkityksestä hakijoihin.
Toteutin tutkimuksen laadullisena haastattelututkimuksena. Haastattelin kuutta sisäiseen rekrytointiprosessiin osaa ottanutta hakijaa, joista puolet sai hakemansa paikan. Valitsematta jääneistä kaksi oli hakenut sisäisesti useamman kerran. Haastatteluiden jälkeen analysoin aineiston teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla. Haastatteluissa selvisi, että paikan saaneet sisäiset hakijat kokivat rekrytoinnit kaiken kaikkiaan oikeudenmukaisempana kuin valitsematta jääneet hakijat. Oikeudenmukaisuutta lisäsi tasapuolisuus, rehellisyys, avoimuus ja kunnioittava asenne hakijoita kohtaan. Oikeudenmukaisuuden kokemusta sen sijaan heikensi tiettyjen työntekijöiden suosimisoletukset, organisaatiokulttuuri sekä palautteen hyödyttömyys.
Valitut hakijat kokivat rekrytoinnit todennäköisesti oikeudenmukaisiksi siksi, että he olivat prosesseissa voittajia. Niinpä heillä ei ollut tarvetta pohtia rekrytointipäätöstä sen syvällisemmin. Useaan prosessiin osaa ottaneet sen sijaan olivat ajan saatossa ehtineet analysoida läpikäymiään prosesseja kokonaisvaltaisesti sekä tekemään tiettyjä havaintoja rekrytointien oikeudenmukaisuudesta. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa selvisi, että oikeudenmukaisuus on hyvin yksilöllinen kokemus, jonka muodostumiseen vaikuttavat useat seikat, ja muutos yhdellä osa-alueella vaikuttaa herkästi kokonaisvaltaiseen oikeudenmukaisuuden kokemukseen.