Eteisvärinän endokardiaalisen katetriablaation tulokset Tyksissä 2007 – 2013
Jätinvuori, Henrik (2017-10-16)
Eteisvärinän endokardiaalisen katetriablaation tulokset Tyksissä 2007 – 2013
Jätinvuori, Henrik
(16.10.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, jonka ilmaantuvuus lisääntyy iän myötä. Se huonontaa potilaiden elämänlaatua sekä lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta. Eteisvärinän hoidolla pyritään vähentämään potilaan oireita sekä parantamaan ennustetta. Ennusteen kannalta oleellisinta on tromboembolisten komplikaatioiden esto pääsääntöisesti antikoagulanttihoidolla. Rytmin suhteen voidaan valita joko rytmin- tai sykkeenhallintalinja. Lääkehoito on rytminhallinnan ensisijainen hoitomuoto, mutta invasiiviset ablaatiotoimenpiteet tulevat yhä useammin kyseeseen etenkin potilailla, joilla lääkehoidon vaste ei ole tyydyttävä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää katetriablaation vaikutusta eteisvärinäpotilaiden oireisiin, elämänlaatuun, lääkitykseen ja terveyspalvelujen käyttöön sekä päätetapahtumiin. Lisäksi selvitettiin toimenpiteeseen liittyvät komplikaatiot. Kaikki ablaatiot tehtiin Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) sydänkeskuksessa 1.1.2007–31.5.2013 välisenä aikana. Mukana oli yhteensä 136 perättäistä potilasta, joille tehtiin katetriablaatio ensimmäistä kertaa. Potilaista kerättiin tietoja potilaskertomustiedoista, sekä heille lähetettiin kirjekyselykaavake postitse. Tietoja tarkasteltiin kolmessa aikapisteessä. Nämä olivat 3 kk, 6 kk – 1 v, sekä kirjekyselyn kohdalla (mediaani 3,28 vuotta). Kaikki potilaat kävivät 3 kk kohdalla poliklinikkakontrolleissa ja suurin osa myös 6 kk – 1 v kohdalla.
Ablaatiohoito vähensi potilaiden oireita. Oireita kuvaava EHRA-luokka laski ollen 2,88 ennen toimenpidettä ja 1,93 toimenpiteen jälkeen, p<0,001. Kirjekyselyn aikaan 26,7 %:lla eteisvärinäoireet olivat jääneet kokonaan pois ja 57,0 %:lla ne olivat vähentyneet. Rytminsiirtoja tehtiin ablaation jälkeisenä vuonna vähemmän kuin edeltävänä vuonna, ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p=0,654). Rytmihäiriön estolääkitystä tarvitsi kirjekyselyn aikaan enää 35,3 % ja antikoagulaatio oli käytössä 64,7 %:lla potilaista. Potilailla oli erikoissairaanhoidon käyntejä rytmihäiriön takia keskimäärin 0,65 kpl ablaation jälkeisenä vuotena. Toimenpiteeseen liittyviä komplikaatioita ilmaantui 8,1 %:lla potilaista. Uusinta ablaatio suoritettiin 36,6 %:lle. Tulosten mukaan ablaatio siis helpotti potilaan oireita ja vähensi estolääkityksen tarvetta. Varsin harva kuitenkaan pääsi kokonaan eroon eteisvärinästä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää katetriablaation vaikutusta eteisvärinäpotilaiden oireisiin, elämänlaatuun, lääkitykseen ja terveyspalvelujen käyttöön sekä päätetapahtumiin. Lisäksi selvitettiin toimenpiteeseen liittyvät komplikaatiot. Kaikki ablaatiot tehtiin Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) sydänkeskuksessa 1.1.2007–31.5.2013 välisenä aikana. Mukana oli yhteensä 136 perättäistä potilasta, joille tehtiin katetriablaatio ensimmäistä kertaa. Potilaista kerättiin tietoja potilaskertomustiedoista, sekä heille lähetettiin kirjekyselykaavake postitse. Tietoja tarkasteltiin kolmessa aikapisteessä. Nämä olivat 3 kk, 6 kk – 1 v, sekä kirjekyselyn kohdalla (mediaani 3,28 vuotta). Kaikki potilaat kävivät 3 kk kohdalla poliklinikkakontrolleissa ja suurin osa myös 6 kk – 1 v kohdalla.
Ablaatiohoito vähensi potilaiden oireita. Oireita kuvaava EHRA-luokka laski ollen 2,88 ennen toimenpidettä ja 1,93 toimenpiteen jälkeen, p<0,001. Kirjekyselyn aikaan 26,7 %:lla eteisvärinäoireet olivat jääneet kokonaan pois ja 57,0 %:lla ne olivat vähentyneet. Rytminsiirtoja tehtiin ablaation jälkeisenä vuonna vähemmän kuin edeltävänä vuonna, ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p=0,654). Rytmihäiriön estolääkitystä tarvitsi kirjekyselyn aikaan enää 35,3 % ja antikoagulaatio oli käytössä 64,7 %:lla potilaista. Potilailla oli erikoissairaanhoidon käyntejä rytmihäiriön takia keskimäärin 0,65 kpl ablaation jälkeisenä vuotena. Toimenpiteeseen liittyviä komplikaatioita ilmaantui 8,1 %:lla potilaista. Uusinta ablaatio suoritettiin 36,6 %:lle. Tulosten mukaan ablaatio siis helpotti potilaan oireita ja vähensi estolääkityksen tarvetta. Varsin harva kuitenkaan pääsi kokonaan eroon eteisvärinästä.