Vedonlyöntipetoksen erilliskriminalisoinnin tarpeellisuus oikeuskäytännön ja kriminalisointiperiaatteiden valossa
Videnoja, Jonna (2017-10-17)
Vedonlyöntipetoksen erilliskriminalisoinnin tarpeellisuus oikeuskäytännön ja kriminalisointiperiaatteiden valossa
Videnoja, Jonna
(17.10.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää, onko vedonlyöntipetoksen erilliskriminalisoinnille olemassa edellytyksiä aiheeseen liittyvä oikeuskäytäntö, voimassaoleva rikoslainsäädäntö, perusoikeudet ja kriminalisointiperiaatteet huomioon ottaen. Aihetta tarkastellaan aluksi voimassaolevan petossäännöksen ja suomalaisen oikeuskäytännön näkökulmasta. Tutkielman etenee jäljempänä erilliskriminalisoinnin puolesta ja vastaan vaikuttavien seikkojen arviointiin perusoikeudet ja kriminalisointiperiaatteet huomioon ottaen. Lisäksi tutkielmassa puntaroidaan mahdollisimman objektiivisesti jo olemassa olevia keinoja urheilumanipulaation ja vedonlyöntipetosten ehkäisyyn ja tuon esille myös vaihtoehtoja vedonlyöntipetoksen kriminalisoinnille. Tutkielman aihe kietoutuu näin ollen rikos- ja urheiluoikeuden sekä kriminaalipolitiikan alueelle. Metodiltaan tutkielma on sekoitus rikoslainoppia ja kriminaalipoliittista tutkimussuuntausta.
Keskeisenä lähteenä tutkielmassa on käytetty Suomen rikoslakia (1889/39), lain esitöitä sekä relevanttia oikeuskirjallisuutta. Tutkielman kriminalisointia koskevassa osuudessa yhtenä avainlähteenä ja teoreettisena tukipilarina toimii Sakari Melanderin vuonna 2008 julkaisema väitöskirja Kriminalisointiteoria – rangaistavaksi säätämisen oikeudelliset rajoitukset. Vaikka Suomessa on aika ajoin noussut esiin näkemyksiä siitä, että vedonlyönnin erilliskriminalisoinnille olisi tarvetta, ei tällaista säännöstä Suomen rikoslaista ainakaan toistaiseksi löydy. Tähän saakka vedonlyönnin kontekstissa tapahtuneissa rikoksissa tuomioita on langetettu muun muassa petoksesta, lahjonnasta elinkeinotoiminnassa ja rahanpesusta. Tutkielman tarkoituksena on esittää ajankohtainen arvio vedonlyöntipetoksen kriminalisoinnin tarpeellisuudesta ja tuottaa aineistoa aiheesta käytävään kriminaalipoliittiseen keskusteluun.
Tutkielma osoitti, että nykyinen petossäännös taipuu kohtalaisen hyvin myös vedonlyönnin kontekstissa tapahtuneisiin petosrikoksiin. Petossäännöksen soveltamisessa on kuitenkin havaittavissa joitakin puutteita erityisesti sisäpiirintietoa hyväksikäyttävien henkilöiden kohdalla. Havaitut puutteet puoltavat uuden rikossäännöksen lisäämistä rikoslakiin. Kriminalisointiperiaatteiden näkökulmasta havaittiin, että jo olemassa olevien rikoslainsäädännön lisäämiselle vaihtoehtoisten keinojen käyttäminen ja niiden jalostaminen on avainasemassa. Mikäli pehmeämmän sääntelyn keinoin ei kyetä riittävän tehokkaasti vaikuttamaan urheilumanipulaation vähenemiseen ja sen havaitsemiseen, olisi kriminalisointitoimenpiteisiin ryhtymistä vakavasti harkittava.
Keskeisenä lähteenä tutkielmassa on käytetty Suomen rikoslakia (1889/39), lain esitöitä sekä relevanttia oikeuskirjallisuutta. Tutkielman kriminalisointia koskevassa osuudessa yhtenä avainlähteenä ja teoreettisena tukipilarina toimii Sakari Melanderin vuonna 2008 julkaisema väitöskirja Kriminalisointiteoria – rangaistavaksi säätämisen oikeudelliset rajoitukset. Vaikka Suomessa on aika ajoin noussut esiin näkemyksiä siitä, että vedonlyönnin erilliskriminalisoinnille olisi tarvetta, ei tällaista säännöstä Suomen rikoslaista ainakaan toistaiseksi löydy. Tähän saakka vedonlyönnin kontekstissa tapahtuneissa rikoksissa tuomioita on langetettu muun muassa petoksesta, lahjonnasta elinkeinotoiminnassa ja rahanpesusta. Tutkielman tarkoituksena on esittää ajankohtainen arvio vedonlyöntipetoksen kriminalisoinnin tarpeellisuudesta ja tuottaa aineistoa aiheesta käytävään kriminaalipoliittiseen keskusteluun.
Tutkielma osoitti, että nykyinen petossäännös taipuu kohtalaisen hyvin myös vedonlyönnin kontekstissa tapahtuneisiin petosrikoksiin. Petossäännöksen soveltamisessa on kuitenkin havaittavissa joitakin puutteita erityisesti sisäpiirintietoa hyväksikäyttävien henkilöiden kohdalla. Havaitut puutteet puoltavat uuden rikossäännöksen lisäämistä rikoslakiin. Kriminalisointiperiaatteiden näkökulmasta havaittiin, että jo olemassa olevien rikoslainsäädännön lisäämiselle vaihtoehtoisten keinojen käyttäminen ja niiden jalostaminen on avainasemassa. Mikäli pehmeämmän sääntelyn keinoin ei kyetä riittävän tehokkaasti vaikuttamaan urheilumanipulaation vähenemiseen ja sen havaitsemiseen, olisi kriminalisointitoimenpiteisiin ryhtymistä vakavasti harkittava.