Perusteettoman edun palautus : Mikä tekee edusta perusteettoman?
Lindgren, Alexander (2017-10-17)
Perusteettoman edun palautus : Mikä tekee edusta perusteettoman?
Lindgren, Alexander
(17.10.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
vahingon ohella velvoitteen syntymekanismi. Arkisesta olemuksestaan huolimatta edunpalautuksesta ei ole Suomen lainsäädännössä olemassa yleissäännöstä, poiketen näin sopimuksesta ja vahingonkorvauksesta. Tutkielmassani perehdyn perusteettoman edun palautukseen oikeuskeinona ja sen asemaan kotimaisessa varallisuusoikeudessa. Edunpalautuksen edellytyksinä on pidetty etua, syy-yhteyttä ja edun perusteettomuutta. Näistä edellytyksistä olen valinnut edun perusteettomuuden tämän tutkielman kohteeksi. Tarkoituksena on selvittää mikä tekee edusta perusteettoman. Lisäksi keskityn siihen, missä määrin varallisuusoikeudessa yleisesti hyväksytyt periaatteet tuottamuksen, vilpittömän mielen ja luottamuksen vaikutuksesta esiintyvät edun perusteettomuuden arvioinnissa.
Lähestyn aihetta oikeuskirjallisuuden näkökulmasta ja esitän millaisia näkemyksiä siinä on esitetty edun perusteettomuusarviointiin liittyen. Lähdeaineistona käytän sekä kotimaista että ulkomaista oikeuskirjallisuutta. Tämän jälkeen otan tutkimuskohteekseni korkeimman oikeuden käytännön ja selvitän, missä määrin oikeuskirjallisuudessa esitetyt näkemykset tulevat otetuiksi huomioon korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä. Valtaosin kirjoitetun lain tukea vailla olevalla alalla periaatteet ja oikeuskäytäntö muodostuvat tärkeiksi oikeuslähteiksi. Tutkielman lähdeaineisto koostuu näin ollen oikeuskirjallisuudesta ja oikeustapauksista.
Tutkielmassa käy ilmi, että edun perusteettomuus määräytyy nykyään yhä useammin pelkästään reaalisten argumenttien perusteella. Tällöin on vaarana, että oikeuden johdonmukaisuus ja ennakoitavuus kärsii, jolloin myös oikeusvarmuus kärsii. Tämän välttämiseksi esitän tutkielmassani perusteettomuusarviointia varten lähestymistavan, jossa varallisuusoikeuden kantavat periaatteet tuottamuksen, vilpittömän mielen ja luottamuksen vaikutuksesta tulevat otetuiksi huomioon.
Lähestyn aihetta oikeuskirjallisuuden näkökulmasta ja esitän millaisia näkemyksiä siinä on esitetty edun perusteettomuusarviointiin liittyen. Lähdeaineistona käytän sekä kotimaista että ulkomaista oikeuskirjallisuutta. Tämän jälkeen otan tutkimuskohteekseni korkeimman oikeuden käytännön ja selvitän, missä määrin oikeuskirjallisuudessa esitetyt näkemykset tulevat otetuiksi huomioon korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä. Valtaosin kirjoitetun lain tukea vailla olevalla alalla periaatteet ja oikeuskäytäntö muodostuvat tärkeiksi oikeuslähteiksi. Tutkielman lähdeaineisto koostuu näin ollen oikeuskirjallisuudesta ja oikeustapauksista.
Tutkielmassa käy ilmi, että edun perusteettomuus määräytyy nykyään yhä useammin pelkästään reaalisten argumenttien perusteella. Tällöin on vaarana, että oikeuden johdonmukaisuus ja ennakoitavuus kärsii, jolloin myös oikeusvarmuus kärsii. Tämän välttämiseksi esitän tutkielmassani perusteettomuusarviointia varten lähestymistavan, jossa varallisuusoikeuden kantavat periaatteet tuottamuksen, vilpittömän mielen ja luottamuksen vaikutuksesta tulevat otetuiksi huomioon.