Ideasta innovaatioon : sosiaalisen työympäristön merkitys ideointivaiheessa tuotantoyrityksessä
Laakso, Päivi (2017-10-18)
Ideasta innovaatioon : sosiaalisen työympäristön merkitys ideointivaiheessa tuotantoyrityksessä
Laakso, Päivi
(18.10.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Organisatoriseen luovuuteen liittyvien tekijöiden empiiriselle tutkimukselle on todettu olevan tarvetta. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus tarkastella, miten sosiaalinen työympäristö vaikuttaa innovaatioprosessin ideointivaiheessa. Tutkimuksen viitekehys rakentuu organisatorisesta luovuudesta ja innovaatioprosessin ideointivaiheesta. Tutkimuksen kontekstina on tuotannollinen ympäristö, jossa ideointi ja innovointi tyypillisesti kohdistuvat uuden tuotteen kehittämiseen tai olemassa olevien tuotteiden ominaisuuksien parantamiseen. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, johon tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla viidestä organisaatiosta, kahdeksaa informanttia haastattelemalla. Aineiston analyysi tehtiin teoriasidonnaisena, eli abduktiivisena.
Tutkimuksessa havaittiin, miten ideoinnissa merkitykselliseksi muodostuivat sosiaalisen työympäristön luovuuteen vaikuttavat tekijät: johtaminen, resursointi, organisaatiokulttuuri sekä yhteistyö. Johtaminen liitettiin johdon visiointikykyyn, osallistuvaan johtamiseen sekä esimiehen taitoihin tehokkaiden ryhmien muodostamiseksi. Innovaatioprosessin lopputuotteen kohdistuessa aineelliseen tuotteeseen, tutkimuksessa nousi esille myös projektiryhmän johtamiseen liittyvät tekijät. Resurssien vaikutusta tarkasteltiin erityisesti ideointiin käytettävänä aikana. Haastateltavat olivat yksimielisiä siitä, miten luovuutta ja ideointia ei ole mahdollista aikatauluttaa. Organisaatiokulttuuriin liittyvinä tekijöinä aineistossa korostuivat luottamuksen ja arvostuksen osoittaminen, palautteen merkitys sekä oma-aloitteisuuden tukeminen. Haastateltavien esittämistä näkemyksistä nousi esille myös kokeiluun kannustava kulttuuri, jonka nähtiin edellyttävän riskien ottoa ja virheiden sallimista. Aineiston perusteella on mahdollista todeta, miten organisaation sisäinen yhteistyö kuvattiin ideointia edistävänä tekijänä. Sisäinen yhteistyö mahdollisti myös organisaatiossa olevan osaamisen hyödyntämisen, ja yhteistyön nähtiin olevan edellytyksenä tuotekehityshankkeiden onnistumiselle. Haastatteluissa puhuttiin myös ulkoisesta yhteistyöstä, jolloin sitä kuvattiin pääasiassa asiakkaiden kanssa tehtävänä yhteistyönä.
Tutkimuksen perusteella voi todeta erityisesti yhteistyöhön rakentuvan henkilöstön osaamisen hyödyntämisen ja kokeilukulttuuria tukevien tekijöiden toimivan ideointia ja luovuutta edistävinä tekijöinä, joita ideointivaiheessa tuotantoyrityksessä on mahdollista hyödyntää. Näillä tekijöillä on tämän tutkimuksen mukaan positiivinen vaikutus myös organisaation luovuuteen.
Tutkimuksessa havaittiin, miten ideoinnissa merkitykselliseksi muodostuivat sosiaalisen työympäristön luovuuteen vaikuttavat tekijät: johtaminen, resursointi, organisaatiokulttuuri sekä yhteistyö. Johtaminen liitettiin johdon visiointikykyyn, osallistuvaan johtamiseen sekä esimiehen taitoihin tehokkaiden ryhmien muodostamiseksi. Innovaatioprosessin lopputuotteen kohdistuessa aineelliseen tuotteeseen, tutkimuksessa nousi esille myös projektiryhmän johtamiseen liittyvät tekijät. Resurssien vaikutusta tarkasteltiin erityisesti ideointiin käytettävänä aikana. Haastateltavat olivat yksimielisiä siitä, miten luovuutta ja ideointia ei ole mahdollista aikatauluttaa. Organisaatiokulttuuriin liittyvinä tekijöinä aineistossa korostuivat luottamuksen ja arvostuksen osoittaminen, palautteen merkitys sekä oma-aloitteisuuden tukeminen. Haastateltavien esittämistä näkemyksistä nousi esille myös kokeiluun kannustava kulttuuri, jonka nähtiin edellyttävän riskien ottoa ja virheiden sallimista. Aineiston perusteella on mahdollista todeta, miten organisaation sisäinen yhteistyö kuvattiin ideointia edistävänä tekijänä. Sisäinen yhteistyö mahdollisti myös organisaatiossa olevan osaamisen hyödyntämisen, ja yhteistyön nähtiin olevan edellytyksenä tuotekehityshankkeiden onnistumiselle. Haastatteluissa puhuttiin myös ulkoisesta yhteistyöstä, jolloin sitä kuvattiin pääasiassa asiakkaiden kanssa tehtävänä yhteistyönä.
Tutkimuksen perusteella voi todeta erityisesti yhteistyöhön rakentuvan henkilöstön osaamisen hyödyntämisen ja kokeilukulttuuria tukevien tekijöiden toimivan ideointia ja luovuutta edistävinä tekijöinä, joita ideointivaiheessa tuotantoyrityksessä on mahdollista hyödyntää. Näillä tekijöillä on tämän tutkimuksen mukaan positiivinen vaikutus myös organisaation luovuuteen.