Omien intressien ajamista ja arvopohjaista naapuruuspolitiikkaa : EU:n demokratian edistäminen Tunisiassa 2011-2015
Asikainen, Emilia (2017-10-23)
Omien intressien ajamista ja arvopohjaista naapuruuspolitiikkaa : EU:n demokratian edistäminen Tunisiassa 2011-2015
(23.10.2017)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017102350262
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017102350262
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on ollut EU:n demokratian edistäminen Tunisiassa vuosina 2011-2015. Näkökulmana tutkielmassa on käytetty kriittistä teoriaa, jonka mukaan arvot ja intressit ovat tiiviisti liittyneet yhteen ulkopolitiikassa, ja arvoja, tässä tapauksessa demokratiaa, voidaan edistää omia materiaalisia intressejä edistämällä.
Tunisia on ainoa arabikevään läpikäynyt maa, jossa demokratiakehitys on alkanut lupaavasti. Niinpä Tunisiassa on ollut otollinen tilanne ulkopuolisten tahojen olla mukana tukemassa demokratisoitumista ja yhteiskunnallista muutosta.
Tutkielma on tehty analysoimalla EU:n ulkopoliittisia asiakirjoja teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Analyysikehikko on luotu toisaalta pohjautuen kriittisen teorian näkemykseen arvojen ja intressien yhteen nivoutumisesta ja toisaalta aineistossa esiintyviin EU:n tärkeimpiin intresseihin. Ne ovat oman talouskasvun takaaminen ja turvallisuustilanteen parantaminen. Tämän kehikon avulla on luokiteltu yhteistyössä käytettyjä keinoja ja pohdittu, miten eri yhteistyön muodot voivat edistää demokratiaa ja muita arvoja.
Tutkimustulosten mukaan EU näkee, että edistämällä omia talous- ja turvallisuusintressejä ulkopolitiikassaan Tunisian kanssa, se voi samalla edistää demokratiaa sekä muita arvoja kuten ihmisoikeuksia ja hyvää hallintoa. Tunisiassa tämänkaltainen arvot ja intressit yhdistävä ulkopolitiikka on toiminut hyvin, varsinkin kun demokratiakehitys on saanut tukea laajasti koko yhteiskunnasta ja siihen on ollut vahva sisäinen pyrkimys.
Vaikka demokratian leviäminen onkin globaali etu, ainakin EU edistää demokratiaa edistämällä talouskasvua, turvallisuustilannetta ja muita intressejä – toisin sanoen demokratia voidaan nähdä pidemmän aikavälin epäsuorana tavoitteena ja yhteistyö muodostuu lyhyemmän aikavälin tavoitteista. Pääasia on, että omaa talous- ja turvallisuustilannetta ei edistetä demokratian ja muiden arvojen kustannuksella.
Tunisia on ainoa arabikevään läpikäynyt maa, jossa demokratiakehitys on alkanut lupaavasti. Niinpä Tunisiassa on ollut otollinen tilanne ulkopuolisten tahojen olla mukana tukemassa demokratisoitumista ja yhteiskunnallista muutosta.
Tutkielma on tehty analysoimalla EU:n ulkopoliittisia asiakirjoja teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Analyysikehikko on luotu toisaalta pohjautuen kriittisen teorian näkemykseen arvojen ja intressien yhteen nivoutumisesta ja toisaalta aineistossa esiintyviin EU:n tärkeimpiin intresseihin. Ne ovat oman talouskasvun takaaminen ja turvallisuustilanteen parantaminen. Tämän kehikon avulla on luokiteltu yhteistyössä käytettyjä keinoja ja pohdittu, miten eri yhteistyön muodot voivat edistää demokratiaa ja muita arvoja.
Tutkimustulosten mukaan EU näkee, että edistämällä omia talous- ja turvallisuusintressejä ulkopolitiikassaan Tunisian kanssa, se voi samalla edistää demokratiaa sekä muita arvoja kuten ihmisoikeuksia ja hyvää hallintoa. Tunisiassa tämänkaltainen arvot ja intressit yhdistävä ulkopolitiikka on toiminut hyvin, varsinkin kun demokratiakehitys on saanut tukea laajasti koko yhteiskunnasta ja siihen on ollut vahva sisäinen pyrkimys.
Vaikka demokratian leviäminen onkin globaali etu, ainakin EU edistää demokratiaa edistämällä talouskasvua, turvallisuustilannetta ja muita intressejä – toisin sanoen demokratia voidaan nähdä pidemmän aikavälin epäsuorana tavoitteena ja yhteistyö muodostuu lyhyemmän aikavälin tavoitteista. Pääasia on, että omaa talous- ja turvallisuustilannetta ei edistetä demokratian ja muiden arvojen kustannuksella.