”Heartbroken if you leave” : Kiista Skotlannin itsenäistymisestä julkisessa keskustelussa vuoden 2014 kansanäänestyksen alla
Lamppu, Mika (2017-10-26)
”Heartbroken if you leave” : Kiista Skotlannin itsenäistymisestä julkisessa keskustelussa vuoden 2014 kansanäänestyksen alla
Lamppu, Mika
(26.10.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee vuoden 2014 syksyn Skotlannin itsenäistymisestä järjestetyn kansanäänestyksen aiheuttamaa kiistaa skotlantilaisessa julkisessa keskustelussa kansallisessa sanomalehdessä. Kiista keskittyy kysymykseen tulisiko Skotlannin itsenäistyä ja muodostaa itsenäinen valtio vai pysyä osana 300 vuotta vanhaa unionisopimusta ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Tutkimuksen aineisto koostuu suuren skotlantilaisen sanomalehden, The Heraldin, uutisartikkeleista viikon ajalta ennen kansanäänestyspäivää 18.9.2014. Uutisartikkelien mielenkiinnon kohteena ovat vaateet, joilla ihmiset oikeuttavat kantojaan julkisuudessa.
Tutkielman taustoituksena käydään läpi Skotlannin poliittista ja tutkimuksellista historiaa sekä pureudutaan Jurgen Habermasin käsitykseen porvarillisen julkisuuden kehityksestä. Teoreettinen viitekehystä rakennetaan Habermasin julkisuusteorian saaman kritiikin pohjalta, minkä seininä ovat Craig Calhounin ja Nancy Fraserin ajatukset julkisuuksista ja Pierre Rosanvallonin teorisoinnit vastademokratiasta. Tärkein tutkimusta ohjaava teoria on kuitenkin Luc Boltanskin ja Laurent Thevenot’n oikeuttamisteoria, joka on luotu ihmisten ja yhteisöjen välisien kiistojen tutkimiselle.
Oikeuttamisteorian pohjalta tutkimusmenetelmänä käytetään Tuukka Ylä-Anttilan kehittämää julkisen oikeuttamisen analyysiä (JOA). Oikeuttamisteorian julkisen oikeuttamisen maailmojen avulla analyysissä etsitään ihmisten käsityksiä koko yhteisöä koskevasta yhteisestä hyvästä, josta julkiseen keskusteluun osallistuvat ammentavat oikeuttamisensa aiheet. Tutkimuksessa seurataan, miten oikeuttamisen maailmoja käytetään sekä syvennytään maailmoja perustaviin aiheisiin ja teemoihin.
Aineiston analyysin tuloksissa kansalaisuuden, kodin ja markkinoiden maailmat ovat oikeuttamisessa merkittävimmässä roolissa. Nämä maailmat eivät esiinny pelkästään yksin, vaan ne sitoutuvat toisiinsa myös kompromissein. Aiheina maailmojen käytön ympärillä esiintyy identiteettipolitiikka ja konservatismin hylkiminen. Näissä on nähtävissä vahvan skotlantilaisen identiteetin merkitys. Lisäksi itsenäistymistä vastustavien maailmojen käyttö on negatiivissävytteistä varsinkin markkinoiden maailmassa. Tämä johtuu mekanismista, jossa omasta kannasta rakennetaan ennustettavaa kuvaa korostamalla jatkuvasti epävarmuutta tulevaisuudesta, jonka kiistan toisen osapuolen näkemys tuottaisi yhteisölle.
Tutkielman taustoituksena käydään läpi Skotlannin poliittista ja tutkimuksellista historiaa sekä pureudutaan Jurgen Habermasin käsitykseen porvarillisen julkisuuden kehityksestä. Teoreettinen viitekehystä rakennetaan Habermasin julkisuusteorian saaman kritiikin pohjalta, minkä seininä ovat Craig Calhounin ja Nancy Fraserin ajatukset julkisuuksista ja Pierre Rosanvallonin teorisoinnit vastademokratiasta. Tärkein tutkimusta ohjaava teoria on kuitenkin Luc Boltanskin ja Laurent Thevenot’n oikeuttamisteoria, joka on luotu ihmisten ja yhteisöjen välisien kiistojen tutkimiselle.
Oikeuttamisteorian pohjalta tutkimusmenetelmänä käytetään Tuukka Ylä-Anttilan kehittämää julkisen oikeuttamisen analyysiä (JOA). Oikeuttamisteorian julkisen oikeuttamisen maailmojen avulla analyysissä etsitään ihmisten käsityksiä koko yhteisöä koskevasta yhteisestä hyvästä, josta julkiseen keskusteluun osallistuvat ammentavat oikeuttamisensa aiheet. Tutkimuksessa seurataan, miten oikeuttamisen maailmoja käytetään sekä syvennytään maailmoja perustaviin aiheisiin ja teemoihin.
Aineiston analyysin tuloksissa kansalaisuuden, kodin ja markkinoiden maailmat ovat oikeuttamisessa merkittävimmässä roolissa. Nämä maailmat eivät esiinny pelkästään yksin, vaan ne sitoutuvat toisiinsa myös kompromissein. Aiheina maailmojen käytön ympärillä esiintyy identiteettipolitiikka ja konservatismin hylkiminen. Näissä on nähtävissä vahvan skotlantilaisen identiteetin merkitys. Lisäksi itsenäistymistä vastustavien maailmojen käyttö on negatiivissävytteistä varsinkin markkinoiden maailmassa. Tämä johtuu mekanismista, jossa omasta kannasta rakennetaan ennustettavaa kuvaa korostamalla jatkuvasti epävarmuutta tulevaisuudesta, jonka kiistan toisen osapuolen näkemys tuottaisi yhteisölle.