”Kyl se kaikist suurin on se, et jos jää pois koulusta.” : Koulukuraattorit syrjäytymistä ehkäisemässä
Ahanen, Sari (2017-10-26)
”Kyl se kaikist suurin on se, et jos jää pois koulusta.” : Koulukuraattorit syrjäytymistä ehkäisemässä
Ahanen, Sari
(26.10.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu-tutkielmassani Turkulaisten yläkoulujen ja toisen asteen koulukuraattoreiden työskentelyä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Erityisesti tarkastelen millaisena koulukuraattorit kokeva syrjäytymisen ehkäisyn työskentelyn lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa. Nuorten syrjäytyminen ja sen ehkäisy ovat viime vuosina olleet paljon esillä mediassa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen on myös kohdennettu monenlaista hankerahaa, koska nuorten syrjäytymisen tiedetään tulevan yhteiskunnalle erittäin kalliiksi.
Tutkielman teoriaosuus koostuu syrjäytymisen, koulukuraattoreiden työn ja lastensuojelun sosiaalityön sekä niitä määrittelevien lakien määrittelystä. Tarkastelen teoriaosuudessa myös muita toimijoita, joiden kanssa koulukuraattorit tekevät yhteistyötä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Näitä toimijoita ovat kolmannen sektorin järjestöt, kunnan muut palvelut sekä erilaiset hankkeet.
Tutkielmaani varten olen kerännyt aineistoa haastattelemalla teemahaastatteluin kuutta Turkulaista koulukuraattoria. Haastattelujen keskimääräinen kesto oli noin yksi tunti. Haastattelut tehtiin koulukuraattoreiden työpaikoilla. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineiston olen analysoinut teoriaohjaavan aineistonanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan nuoret ohjautuivat koulukuraattoreiden asiakkaaksi monia eri polkuja pitkin. Nuoret saattoivat esimerkiksi itse hakeutua koulukuraattorin luokse, vanhemmat saattoivat ottaa yhteyttä, kaverit kertoivat olevansa huolissaan ystävästään ja opettajat ohjasivat. Koulukuraattorin luokse mentiin tutkimuksen mukaan monista eri syistä, mutta useimmiten syy oli poissaolot. Poissaolot taas olivat tutkimuksen mukaan kuraattoreiden mielestä vain oire jostain ja tämän jälkeen aloitettiin selvittämään poissaolojen takana olevia syitä.
Tutkimustulosten mukaan koulukuraattorit tekivät paljon työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä yksin että yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Lastensuojelun sosiaalityön kanssa yhteistyön tekeminen oli vaihtelevaa ja etenkin toisella asteella yhteistyötä oli perusopetuksen oppilaitoksia vähemmän. Tutkimustulosten mukaan koulukuraattoreilla ei ollut selkeitä työkäytäntöjä lastensuojelun sosiaalityön tai muiden toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Koulukuraattorit toivat esiin toiveen kehittää
Tutkielman teoriaosuus koostuu syrjäytymisen, koulukuraattoreiden työn ja lastensuojelun sosiaalityön sekä niitä määrittelevien lakien määrittelystä. Tarkastelen teoriaosuudessa myös muita toimijoita, joiden kanssa koulukuraattorit tekevät yhteistyötä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Näitä toimijoita ovat kolmannen sektorin järjestöt, kunnan muut palvelut sekä erilaiset hankkeet.
Tutkielmaani varten olen kerännyt aineistoa haastattelemalla teemahaastatteluin kuutta Turkulaista koulukuraattoria. Haastattelujen keskimääräinen kesto oli noin yksi tunti. Haastattelut tehtiin koulukuraattoreiden työpaikoilla. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineiston olen analysoinut teoriaohjaavan aineistonanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan nuoret ohjautuivat koulukuraattoreiden asiakkaaksi monia eri polkuja pitkin. Nuoret saattoivat esimerkiksi itse hakeutua koulukuraattorin luokse, vanhemmat saattoivat ottaa yhteyttä, kaverit kertoivat olevansa huolissaan ystävästään ja opettajat ohjasivat. Koulukuraattorin luokse mentiin tutkimuksen mukaan monista eri syistä, mutta useimmiten syy oli poissaolot. Poissaolot taas olivat tutkimuksen mukaan kuraattoreiden mielestä vain oire jostain ja tämän jälkeen aloitettiin selvittämään poissaolojen takana olevia syitä.
Tutkimustulosten mukaan koulukuraattorit tekivät paljon työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä yksin että yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Lastensuojelun sosiaalityön kanssa yhteistyön tekeminen oli vaihtelevaa ja etenkin toisella asteella yhteistyötä oli perusopetuksen oppilaitoksia vähemmän. Tutkimustulosten mukaan koulukuraattoreilla ei ollut selkeitä työkäytäntöjä lastensuojelun sosiaalityön tai muiden toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Koulukuraattorit toivat esiin toiveen kehittää