Oikeudenkäyntisopimukset riidanratkaisun tehostajina
Markkola, Vilma (2017-11-06)
Oikeudenkäyntisopimukset riidanratkaisun tehostajina
Markkola, Vilma
(06.11.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen suosio on lisääntynyt viime vuosina samaan aikaan kun oikeudenkäynneissä käsiteltävien juttujen määrä on laskenut. Oikeudenkäyntimenettely siviiliprosessissa ei tunnu vastaavan riitojen osapuolten tarpeita, ja valtiollisen riidanratkaisun houkuttelevuus on selkeästi laskenut. Oikeudenkäyntimenettelyllä on kuitenkin myös omat vahvuutensa erityisesti oikeusturvan ja oikeuden kehittämisen näkökulmasta. Tämän vuoksi valtiollisen riidanratkaisun käytettävyyttä tulisi pyrkiä parantamaan.
Tutkielmassa tarkastellaan oikeudenkäyntisopimuksia erityisesti riidanratkaisun tehostamisen näkökulmasta. Tavoitteena on löytää vastauksia siihen, voitaisiinko oikeudenkäyntisopimusten avulla kehittää oikeudenkäyntimenettelyä ja ratkaista joitakin siihen usein liittyviä ongelmia. Tutkielmassa yhdistyvät lainopillinen eli voimassa olevaa oikeutta tutkiva ja oikeuspoliittinen eli tulevaisuuteen suuntautuva tutkimusote.
Tutkielman aihe sijoittuu siviiliprosessin ja vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen tutkimuksen rajapinnalle, jota voidaan kuvata konfliktinratkaisututkimukseksi. Koska oikeudenkäyntisopimuksia ei ole säädelty laissa, toimivat lähdeaineistona erityisesti prosessi- ja sopimusoikeudelliset oikeusperiaatteet ja kirjallisuus. Lisäksi kysymyksen tarkastelussa käytetään apuna oikeusvertailun työkaluja hakemalla esimerkkejä oikeudenkäyntisopimusten käytännön sovellutuksista common law -maissa.
Oikeudenkäyntisopimuksia ei nykyisin joitakin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta katsota sitoviksi, mutta ne saavat kuitenkin monenlaisia tosiasiallisia vaikutuksia. Lisäksi asianosaisten laajaan toimivaltaan perustuvat oikeudenkäyntisopimukset ovat sopusoinnussa yleisten prosessioikeudellisten kehitystrendien kanssa, ja niillä pystytään vaikuttamaan oikeudenkäyntimenettelyyn monilla eri tavoilla. Tutkielmassa katsotaan, että oikeudenkäyntisopimuksiin liittyy paljon potentiaalia erityisesti siviiliprosessin tarkoituksenmukaisuuden edistäjinä. Oikeudenkäyntisopimuksilla ei pystytä nopeasti ja helposti ratkaisemaan kaikkia oikeudenkäyntimenettelyn ongelmia, mutta ne voivat kuitenkin olla askel eteenpäin kohti toimivampaa valtiollista riidanratkaisua.
Tutkielmassa tarkastellaan oikeudenkäyntisopimuksia erityisesti riidanratkaisun tehostamisen näkökulmasta. Tavoitteena on löytää vastauksia siihen, voitaisiinko oikeudenkäyntisopimusten avulla kehittää oikeudenkäyntimenettelyä ja ratkaista joitakin siihen usein liittyviä ongelmia. Tutkielmassa yhdistyvät lainopillinen eli voimassa olevaa oikeutta tutkiva ja oikeuspoliittinen eli tulevaisuuteen suuntautuva tutkimusote.
Tutkielman aihe sijoittuu siviiliprosessin ja vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen tutkimuksen rajapinnalle, jota voidaan kuvata konfliktinratkaisututkimukseksi. Koska oikeudenkäyntisopimuksia ei ole säädelty laissa, toimivat lähdeaineistona erityisesti prosessi- ja sopimusoikeudelliset oikeusperiaatteet ja kirjallisuus. Lisäksi kysymyksen tarkastelussa käytetään apuna oikeusvertailun työkaluja hakemalla esimerkkejä oikeudenkäyntisopimusten käytännön sovellutuksista common law -maissa.
Oikeudenkäyntisopimuksia ei nykyisin joitakin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta katsota sitoviksi, mutta ne saavat kuitenkin monenlaisia tosiasiallisia vaikutuksia. Lisäksi asianosaisten laajaan toimivaltaan perustuvat oikeudenkäyntisopimukset ovat sopusoinnussa yleisten prosessioikeudellisten kehitystrendien kanssa, ja niillä pystytään vaikuttamaan oikeudenkäyntimenettelyyn monilla eri tavoilla. Tutkielmassa katsotaan, että oikeudenkäyntisopimuksiin liittyy paljon potentiaalia erityisesti siviiliprosessin tarkoituksenmukaisuuden edistäjinä. Oikeudenkäyntisopimuksilla ei pystytä nopeasti ja helposti ratkaisemaan kaikkia oikeudenkäyntimenettelyn ongelmia, mutta ne voivat kuitenkin olla askel eteenpäin kohti toimivampaa valtiollista riidanratkaisua.