Rosenlewin tehdasurheilu : Jääkiekkoilijat ja RU-38:n kulttuuriperintö.
Lautamäki, Linda (2017-11-06)
Rosenlewin tehdasurheilu : Jääkiekkoilijat ja RU-38:n kulttuuriperintö.
Lautamäki, Linda
(06.11.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkimus tarkastelee tehdasurheiluseura RU-38:n jääkiekkopelaajien kokemuksia pelaamisestaan joukkueessa ja RU-38:n kulttuuriperintöä. RU-38 oli porilaisen teollisuusyhtiö Rosenlewin urheiluseura, jonka tehtäväksi muodostui kilpaurheilun järjestäminen. 1960-luvulla jääkiekosta tuli RU-38:lle ykköslaji, ja Rosenlewin teollisuusyhtiö tuki taloudellisesti ja sosiaalisesti jääkiekkojoukkuetta. Kauden 1966-1967 jälkeen tehdasurheiluseura RU-38 lakkautettiin ja sen jääkiekkojoukkue yhdistyi Porin Karhujen kanssa Porin Ässiksi.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista RU-38:n jääkiekkojoukkueessa pelaaminen oli, mikä merkitys RU-38:n jääkiekkojoukkueessa pelaamisella oli ja miten RU-38:n jääkiekkojoukkueen perintöä käytetään porilaisen identiteettityön välineenä.
Tutkimusta varten haastateltiin kuutta kauden 1966-1967 RU-38:n jääkiekkojoukkueessa pelannutta jääkiekkoilijaa. Keskeisenä tutkimuslähteenä on myös Rosenlewin Työ ja toimi -henkilöstölehti. RU-38:n kulttuuriperintöä tarkasteltiin Anna Sivulan kulttuuriperintöprosessi-teorian avulla.
Tutkimuksen perusteella jääkiekkoilijoita ohjasi sisäinen motivaatio pelaamaan. Rosenlewillä koettiin olevan hyvät mahdollisuudet pelata, kehittyä urheilijana ja luoda työuraa. RU-38:n kulttuuriperintöä ylläpidetään historioivan, omaksuvan ja monumentalisoivan identiteettityön kautta. Keskeisenä on Rosenlew-museon perustaminen, jossa RU-38:n kulttuuriperintö toimii paikallisen kulttuuriperintöyhteisön identiteettityön välineenä.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista RU-38:n jääkiekkojoukkueessa pelaaminen oli, mikä merkitys RU-38:n jääkiekkojoukkueessa pelaamisella oli ja miten RU-38:n jääkiekkojoukkueen perintöä käytetään porilaisen identiteettityön välineenä.
Tutkimusta varten haastateltiin kuutta kauden 1966-1967 RU-38:n jääkiekkojoukkueessa pelannutta jääkiekkoilijaa. Keskeisenä tutkimuslähteenä on myös Rosenlewin Työ ja toimi -henkilöstölehti. RU-38:n kulttuuriperintöä tarkasteltiin Anna Sivulan kulttuuriperintöprosessi-teorian avulla.
Tutkimuksen perusteella jääkiekkoilijoita ohjasi sisäinen motivaatio pelaamaan. Rosenlewillä koettiin olevan hyvät mahdollisuudet pelata, kehittyä urheilijana ja luoda työuraa. RU-38:n kulttuuriperintöä ylläpidetään historioivan, omaksuvan ja monumentalisoivan identiteettityön kautta. Keskeisenä on Rosenlew-museon perustaminen, jossa RU-38:n kulttuuriperintö toimii paikallisen kulttuuriperintöyhteisön identiteettityön välineenä.