Isä-lapsisuhteen rakentuminen raskausajasta pikkulapsivaiheeseen
Vilja, Sointu (2017-11-14)
Isä-lapsisuhteen rakentuminen raskausajasta pikkulapsivaiheeseen
Vilja, Sointu
(14.11.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Isän suhde lapseen lähtee rakentumaan jo raskausaikana. Kahden vanhemman perheessä lapsen kehitys tapahtuu alusta alkaen kahdenvälisten eli dyadisten suhteiden lisäksi kolmenvälisessä suhteessa vanhempien kanssa. Isän ja lapsen varhaisen suhteen rakentumista on tutkittu vasta vähän. Tässä tutkimuksessa tutkittiin, ovatko isän raskausajan mielikuvat, varhainen isä-lapsivuorovaikutus ja triadinen perhe-vuorovaikutus yhteydessä toisiinsa. Hypoteesina oli, että isän tasapainoiset raskausajan mielikuvat tulevasta lapsesta ja laadukas dyadinen vuorovaikutus ovat positiivisessa yhteydessä toimivaan triadiseen vuorovaikutukseen.
Tutkimusotoksen muodostivat 120 perhettä, jotka osallistuivat Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimukseen. Isän mielikuvia lapsesta ja suhteesta lapseen tutkittiin raskausviikoilla 29–32 puolistrukturoidulla Working Models of Child Interview -haastattelulla. Isän ja lapsen vuorovaikutusta havainnoitiin vaipanvaihtotilanteessa The Parent-Child Early Relational Assessment -menetelmän avulla lapsen ollessa neljä kuukautta. Triadista äiti-isä-lapsivuorovaikutusta havainnoitiin Lausanne Triadic Play -tilanteessa, joka analysoitiin Family Alliance Assessment Scale -menetelmällä lapsen ollessa 18 kuukautta.
Isillä, joilla oli raskausaikana tasapainoisia mielikuvia lapsestaan, oli myös enemmän positiivista emotionaalista läsnäoloa vuorovaikutuksessa lapsen ollessa neljä kuukautta verrattuna isiin, joilla oli ei-tasapainoiset mielikuvat lapsestaan. Isän intensiivisempi positiivinen emotionaalinen läsnäolo neljän kuukauden iässä taas oli yhteydessä toimivampaan perheen koordinaatioon lapsen ollessa 18 kuukautta. Tulosten perusteella vaikuttaa, että isän raskausajan mielikuvat ennustavat varhaisen vuorovaikutuksen emotionaalista etäisyyttä, joka edelleen ennustaa heikompaa perheen triadisen vuorovaikutuksen toimintakykyä lapsen ollessa leikki-iässä. Perhesuhteita arvioitaessa ja hoidettaessa isän ja lapsen suhde sekä koko perheen vuorovaikutus tulee huomioida äiti-lapsisuhteen rinnalla.
Tutkimusotoksen muodostivat 120 perhettä, jotka osallistuivat Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimukseen. Isän mielikuvia lapsesta ja suhteesta lapseen tutkittiin raskausviikoilla 29–32 puolistrukturoidulla Working Models of Child Interview -haastattelulla. Isän ja lapsen vuorovaikutusta havainnoitiin vaipanvaihtotilanteessa The Parent-Child Early Relational Assessment -menetelmän avulla lapsen ollessa neljä kuukautta. Triadista äiti-isä-lapsivuorovaikutusta havainnoitiin Lausanne Triadic Play -tilanteessa, joka analysoitiin Family Alliance Assessment Scale -menetelmällä lapsen ollessa 18 kuukautta.
Isillä, joilla oli raskausaikana tasapainoisia mielikuvia lapsestaan, oli myös enemmän positiivista emotionaalista läsnäoloa vuorovaikutuksessa lapsen ollessa neljä kuukautta verrattuna isiin, joilla oli ei-tasapainoiset mielikuvat lapsestaan. Isän intensiivisempi positiivinen emotionaalinen läsnäolo neljän kuukauden iässä taas oli yhteydessä toimivampaan perheen koordinaatioon lapsen ollessa 18 kuukautta. Tulosten perusteella vaikuttaa, että isän raskausajan mielikuvat ennustavat varhaisen vuorovaikutuksen emotionaalista etäisyyttä, joka edelleen ennustaa heikompaa perheen triadisen vuorovaikutuksen toimintakykyä lapsen ollessa leikki-iässä. Perhesuhteita arvioitaessa ja hoidettaessa isän ja lapsen suhde sekä koko perheen vuorovaikutus tulee huomioida äiti-lapsisuhteen rinnalla.