Suolistomikrobiston yhteys temperamenttiin kuuden kuukauden ikäisillä vauvoilla
Heikkilä, Riikka (2017-11-14)
Suolistomikrobiston yhteys temperamenttiin kuuden kuukauden ikäisillä vauvoilla
Heikkilä, Riikka
(14.11.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Suolistomikrobiston yhteys psykiatrisiin ja somaattisiin sairauksiin sekä esimerkiksi stressiin ja koliikkiin on havaittu eläinkokeissa ja kliinisissä tutkimuksissa. Suolistomikrobiston ja lapsen tunne-elämän kehityksen yhteyttä on tutkittu vielä hyvin vähän. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, onko vauvan suolistomikrobiston koostumus 2,5 kuukauden iässä yhteydessä äidin arvioimiin temperamenttipiirteisiin kuuden kuukauden iässä. Tätä yhteyttä tutkittiin tarkastelemalla yksittäisten bakteerisukujen, suolistomikrobiston monimuotoisuuden ja Firmicutes–Bacteroidetes- ja Bifidobacterium–Bacteroidetes-bakteerisuhteiden yhteyttä temperamenttiin. Tutkimusta voi pitää yhtenä aiheen pilottitutkimuksista.
Tutkimus on osa Turun yliopistossa käynnissä olevaa FinnBrain-tutkimusprojektia, jossa on koehenkilöinä vapaaehtoisia raskaana olevia naisia ja heidän puolisoitaan Turun seudulta ja Ahvenanmaalta. Suolistomikrobinäytteet kerättiin ja analysoitiin vauvojen (N=35) ollessa 2,5 kuukauden ikäisiä. Äidit arvioivat lapsen temperamenttia Infant Behaviour Questionnaire -Revised (IBQ-R) -temperamenttikyselyllä, kun vauvat olivat 6 kuukauden ikäisiä. Kunkin vauvan suolistomikrobiston monimuotoisuutta kuvattiin Shannonin diversiteetti-indeksillä (SDI) ja lisäksi tarkasteltiin bakteerisukujen ja bakteerisuhteiden yhteyttä temperamenttipiirteisiin. Aineisto analysoitiin käyttämällä Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa ja lineaarista regressioanalyysia.
Kun poikkeavat arvot poistettiin ja suolistomikrobiston koostumukseen mahdollisesti vaikuttavien taustamuuttujien vaikutus otettiin huomioon, jotkin temperamenttipiirteiden ja bakteerisukujen välisistä yhteyksistä säilyivät tilastollisesti merkitsevinä. Näitä olivat Actinomycesin positiiviset yhteydet orientaatioon/itsesäätelyyn ja sen alaskaalaan matalan intensiteetin mielihyvä, Actinomycesin negatiivinen yhteys aktiivisuuteen, positiiviset yhteydet Eggerthellan ja pelon, Streptococcuksen ja orientaation/itsesäätelyn, ja Veillonellan ja korkean intensiteetin mielihyvän välillä. Actinomycesin ja matalan intensiteetin mielihyvän kohdalla myös synnytystapa selitti vaihtelua temperamenttimuuttujassa. Firmicutes–Bacteroidetes-suhteen ja korkean intensiteetin mielihyvän välinen tilastollisesti merkitsevä positiivinen korrelaatio ei säilynyt merkitsevänä lineaarisessa regressioanalyysissa. Bifidobacterium–Bacteroidetes-suhde ja Shannon-indeksi eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä temperamenttiin.
Taustamuuttujien kontrolloimisen ja poikkeavien havaintojen poistamisen jälkeen temperamenttipiirteiden ja bakteerisukujen väliltä löytyi joitakin tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Actinomycesin ja aktiivisuuden välistä negatiivista yhteyttä lukuun ottamatta yhteydet olivat positiivisia eli bakteerisukujen lajien määrän kasvaessa myös temperamenttipiirteet olivat voimakkaampia. Suurimmalla osalla suolistomikrobimuuttujista ei kuitenkaan ollut ollenkaan yhteyksiä temperamenttipiirteisiin. Tutkimus toteutettiin pienellä aineistolla, joten tulosten varmistamiseksi jatkotutkimus suuremmalla aineistolla olisi tarpeen. Suolistomikrobiston ja temperamentin välisen yhteyden selvittämisellä voisi olla merkitystä esimerkiksi koliikin ja varhaisen itkuisuuden hoidossa.
Tutkimus on osa Turun yliopistossa käynnissä olevaa FinnBrain-tutkimusprojektia, jossa on koehenkilöinä vapaaehtoisia raskaana olevia naisia ja heidän puolisoitaan Turun seudulta ja Ahvenanmaalta. Suolistomikrobinäytteet kerättiin ja analysoitiin vauvojen (N=35) ollessa 2,5 kuukauden ikäisiä. Äidit arvioivat lapsen temperamenttia Infant Behaviour Questionnaire -Revised (IBQ-R) -temperamenttikyselyllä, kun vauvat olivat 6 kuukauden ikäisiä. Kunkin vauvan suolistomikrobiston monimuotoisuutta kuvattiin Shannonin diversiteetti-indeksillä (SDI) ja lisäksi tarkasteltiin bakteerisukujen ja bakteerisuhteiden yhteyttä temperamenttipiirteisiin. Aineisto analysoitiin käyttämällä Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa ja lineaarista regressioanalyysia.
Kun poikkeavat arvot poistettiin ja suolistomikrobiston koostumukseen mahdollisesti vaikuttavien taustamuuttujien vaikutus otettiin huomioon, jotkin temperamenttipiirteiden ja bakteerisukujen välisistä yhteyksistä säilyivät tilastollisesti merkitsevinä. Näitä olivat Actinomycesin positiiviset yhteydet orientaatioon/itsesäätelyyn ja sen alaskaalaan matalan intensiteetin mielihyvä, Actinomycesin negatiivinen yhteys aktiivisuuteen, positiiviset yhteydet Eggerthellan ja pelon, Streptococcuksen ja orientaation/itsesäätelyn, ja Veillonellan ja korkean intensiteetin mielihyvän välillä. Actinomycesin ja matalan intensiteetin mielihyvän kohdalla myös synnytystapa selitti vaihtelua temperamenttimuuttujassa. Firmicutes–Bacteroidetes-suhteen ja korkean intensiteetin mielihyvän välinen tilastollisesti merkitsevä positiivinen korrelaatio ei säilynyt merkitsevänä lineaarisessa regressioanalyysissa. Bifidobacterium–Bacteroidetes-suhde ja Shannon-indeksi eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä temperamenttiin.
Taustamuuttujien kontrolloimisen ja poikkeavien havaintojen poistamisen jälkeen temperamenttipiirteiden ja bakteerisukujen väliltä löytyi joitakin tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Actinomycesin ja aktiivisuuden välistä negatiivista yhteyttä lukuun ottamatta yhteydet olivat positiivisia eli bakteerisukujen lajien määrän kasvaessa myös temperamenttipiirteet olivat voimakkaampia. Suurimmalla osalla suolistomikrobimuuttujista ei kuitenkaan ollut ollenkaan yhteyksiä temperamenttipiirteisiin. Tutkimus toteutettiin pienellä aineistolla, joten tulosten varmistamiseksi jatkotutkimus suuremmalla aineistolla olisi tarpeen. Suolistomikrobiston ja temperamentin välisen yhteyden selvittämisellä voisi olla merkitystä esimerkiksi koliikin ja varhaisen itkuisuuden hoidossa.