Vauvan sukupuolen sekä äidin iän, koulutustaustan ja raskaudenaikaisen psyykkisen oireilun yhteydet varhaisen vuorovaikutuksen laatuun kahdeksan kuukauden iässä

Abstract

Varhaisen vuorovaikutuksen tiedetään vaikuttavan laaja-alaisesti lapsen kognitiiviseen, sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen. Vanhemman raskaudenaikainen psyykkinen oireilun on vuorovaikutuksen riskitekijä yhdessä normatiivisten tekijöiden, kuten äidin nuoren iän ja matalan koulutustason, kanssa, mutta tutkimustulokset ovat osin ristiriitaisia. Tässä Pro gradu -tutkielmassa tutkittiin vauvan sukupuolen, äidin iän ja äidin koulutustaustan yhteyksiä varhaisen vuorovaikutuksen laatuun vauvan ollessa kahdeksan kuukauden ikäinen. Tutkimuksen kohteena on Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksen fokuskohorttiaineiston osaotos (N = 99), joka koostuu raskausaikana psyykkisesti oireilevista äideistä (n = 43) ja heidän verrokeistaan (n = 56). Kiinnostuksen kohteena ovat koko fokuskohortin äiti–lapsi-dyadit, mutta yhteyksiä tarkastellaan lisäksi erillisesti psyykkisesti oireilevien äitien ja verrokkiäitien ryhmissä. Varhainen vuorovaikutus on tässä tutkimuksessa operationalisoitu emotionaalisen saatavillaolon (Emotional Availability, EA) arviointiasteikolla, jolla on arvoitu äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen piirteitä vapaassa leikkitilanteessa. Tutkittavat vuorovaikutuksen piirteet ovat äidin sensitiivisyys, jäsentäminen, vihamielisyys, tunkeilevuus sekä lapsen responsiivisuus ja aloitteellisuus.

Vahvimmat yhteydet äidin iän ja koulutuksen sekä varhaisen vuorovaikutuksen välillä havaittiin psyykkisesti oireilevien äitien ryhmässä äidin koulutustason ja iän suhteen: Psyykkisesti oireilevien äitien ryhmässä pidemmälle kouluttautuneet äidit olivat lapsiaan kohtaan sensitiivisempiä, jäsentävämpiä ja vähemmän tunkeilevia kuin vähemmän kouluttautuneet äidit. Pidemmälle kouluttautuneiden äitien lapset olivat responsiivisempia kuin vähemmän kouluttautuneiden äitien lapset psyykkisesti oireilevien äitien ryhmässä. Lisäksi, mitä vanhempi psyykkisesti oireileva äiti oli, sitä responsiivisemmin hänen lapsensa käyttäytyi äitiä kohtaan vapaan leikin tilanteessa. Verrokkiäideillä äidin ikä, koulutustaso tai lapsen sukupuoli eivät olleet yhteydessä varhaisen vuorovaikutuksen laatuun. Koko aineistossa äidit olivat vähemmän vihamielisiä poikia kohtaan tyttöihin verrattuna. Päälöydökset tukevat aikaisempien tutkimusten tuloksia viitaten riskitekijöiden kumuloituvaan vaikutukseen: äidin koulutustaso ja ikä ovat yhteydessä varhaisen vuorovaikutuksen laatuun silloin, kun äiti on psyykkisesti kuormittunut. Riskitekijöihin ja äitien psyykkiseen hyvinvointiin olisikin tärkeää kiinnittää huomiota raskausaikana ja lapsen syntymän jälkeen, jolloin riskiryhmälle olisi mahdollista tarjota tukea ja ennaltaehkäistä mahdollisia varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia.