Sosiaalisen median tekstien käyttäminen verkkolehtien Internet-uutisissa
Kyllönen, Roosa (2017-12-04)
Sosiaalisen median tekstien käyttäminen verkkolehtien Internet-uutisissa
Kyllönen, Roosa
(04.12.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee sosiaalisen median tekstien käyttöä suomalaisten verkkolehtien Internet-uutisissa. Tässä tutkielmassa tällaisesta uutistekstiin jaetusta some-tekstistä käytetään termiä some-upotus, ja analyysi keskittyy suurimmaksi osaksi referoinnin keinoihin ja moniäänisyyteen. Ilmiötä ei ole aiemmin tutkittu fennistiikassa, joten ennen varsinaista analyysiä luodaan yleistason käsitys siitä, kuinka some-upotuksia käytetään osana uutistekstiä.
Aineisto koostuu 30 Internet-uutisteksistä, joissa on käytetty some-upotuksia. Analyysissä käytetään tekstintutkimuksen käsitteitä, joista keskeisimmät ovat intertekstuaalisuus, referointi ja moniäänisyys. Lisäksi analysoidaan lyhyesti uutisissa ilmeneviä koheesiokeinoja. Tutkielmassa esitellään myös aineistossa usein toistuvia upotusten käyttötapoja sekä uutisartikkelien rakenteita, joiden perusteella voidaan päätellä, että some-upotuksista on tullut vakiintunut Internet-uutisten resurssi.
Analyysin perusteella some-upotuksia käytetään referoinnin keinona, ja niitä referoidaan uutistekstissä sekä suoraan että epäsuorasti. Lisäksi ilmeni referointia, jossa some-upotuksen sisältöä ei referoida uutistekstissä ollenkaan, vaan sen sijaan upotus toimii itsessään referoinnin roolissa. Tällainen referointi on mahdollista vain digitaalisella julkaisualustalla, joten sitä kutsutaan tutkimuksessa digitaaliseksi referoinniksi. Pääsääntöisesti some-teksti toimii uutisen pääaiheena, argumentaation tukena tai lisätiedon tarjoajana. Moniäänisyyteen vaikuttavat aineiston perusteella sekä some-upotusten tyyppi että upotusten lukumäärä uutisartikkelissa.
Tutkielma kartoittaa ilmiötä hyvin yleisellä tasolla, joten tarkempi jatkotutkimus on varmasti tarpeellista. Digitaaliset tekstit ja niiden konventiot ovat nopeasti muuttuvia ja reagoivat uusiin teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin, joten eri käytäntöjen mukautuminen uusiin kielenkäytön keinoihin tarjoaa jatkuvasti uutta tutkittavaa.
Aineisto koostuu 30 Internet-uutisteksistä, joissa on käytetty some-upotuksia. Analyysissä käytetään tekstintutkimuksen käsitteitä, joista keskeisimmät ovat intertekstuaalisuus, referointi ja moniäänisyys. Lisäksi analysoidaan lyhyesti uutisissa ilmeneviä koheesiokeinoja. Tutkielmassa esitellään myös aineistossa usein toistuvia upotusten käyttötapoja sekä uutisartikkelien rakenteita, joiden perusteella voidaan päätellä, että some-upotuksista on tullut vakiintunut Internet-uutisten resurssi.
Analyysin perusteella some-upotuksia käytetään referoinnin keinona, ja niitä referoidaan uutistekstissä sekä suoraan että epäsuorasti. Lisäksi ilmeni referointia, jossa some-upotuksen sisältöä ei referoida uutistekstissä ollenkaan, vaan sen sijaan upotus toimii itsessään referoinnin roolissa. Tällainen referointi on mahdollista vain digitaalisella julkaisualustalla, joten sitä kutsutaan tutkimuksessa digitaaliseksi referoinniksi. Pääsääntöisesti some-teksti toimii uutisen pääaiheena, argumentaation tukena tai lisätiedon tarjoajana. Moniäänisyyteen vaikuttavat aineiston perusteella sekä some-upotusten tyyppi että upotusten lukumäärä uutisartikkelissa.
Tutkielma kartoittaa ilmiötä hyvin yleisellä tasolla, joten tarkempi jatkotutkimus on varmasti tarpeellista. Digitaaliset tekstit ja niiden konventiot ovat nopeasti muuttuvia ja reagoivat uusiin teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin, joten eri käytäntöjen mukautuminen uusiin kielenkäytön keinoihin tarjoaa jatkuvasti uutta tutkittavaa.