Kurjenrahkan kansallispuisto kulttuurisen luontosuhteen peilinä : Kansallispuiston kävijöiden odotukset ja paikan merkitys
Salonen, Marianne (2017-12-18)
Kurjenrahkan kansallispuisto kulttuurisen luontosuhteen peilinä : Kansallispuiston kävijöiden odotukset ja paikan merkitys
Salonen, Marianne
(18.12.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Kurjenrahkan kansallispuisto sijaitsee Varsinais-Suomessa Auran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Ruskon ja Turun kuntien alueella. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1998, mutta alueella on käyty retkeilemässä jo ennen kansallispuistoa. Kansallispuistossa ovat Varsinais-Suomen laajimmat luonnontilaiset suoalueet. Lisäksi kansallispuistossa on Pukkipalon aarnimetsä ja suoalueiden ympärillä kasvaa luonnonmetsän kaltaista vanhaa metsää.
Tutkielmassani tarkastelen Kurjenrahkan kansallispuiston kävijöiden paikkaan liittämiä merkityksiä. Olen haastatellut 16 kävijää ja haastattelut toteutin teemahaastatteluina. Lähtökohtani on se, että tutkimusaineistossa ilmenee kulttuurisia käsityksiä luonnosta ja olen kiinnostunut kävijöiden luontosuhteesta ja Kurjenrahkan kansallispuiston merkityksestä heille. Tutkielmassa käsittelen niitä piirteitä, jotka korostuvat paikkaan kuuluvina tai jotka puolestaan koetaan huonosti paikkaan sopiviksi. Tutkin aihettani Billy Ehnin ja Orvar Löfgrenin kehittämän kulttuurianalyyttisen menetelmän avulla, jolla analysoin aineiston kulttuurisia merkityksiä.
Kansallispuiston kävijöiden haastatteluista olen nostanut esiin niissä toistuneita teemoja, joita ovat muun muassa kansallispuiston kokeminen erämaisena, hiljaisena ja rauhallisena paikkana. Kansallispuiston luontoon liitetään odotuksia sen villeydestä, jota verrataan kaupunkien ympäristöön. Haastatteluissa ilmeni millaisia käyttäytymisnormeja ja suhtautumista toivotaan muilta kävijöiltä, sillä alueen kunnioittamista pidettiin hyvin tärkeänä. Kansallispuistoon liitettiin pysyvyys ja mahdollisten muutosten toivottiin olevan pieniä, jotta paikan luonne ei muuttuisi. Kävijät kertoivat monenlaisista kokemuksista, jotka ovat tehneet paikasta hyvin tärkeän varsinkin paikassa paljon vieraileville. Kurjenrahkan kansallispuisto on heille luonnossa liikkumisen ja luontosuhteen kannalta merkityksellinen paikka. Kävijöiden näkemysten tutkiminen on tärkeää, jotta alueen kehittämistä ja hoitoa voidaan tehdä yhteisymmärryksessä eri tahojen kanssa ja jotta mahdollisilta konflikteilta voitaisiin välttyä.
Tutkielmassani tarkastelen Kurjenrahkan kansallispuiston kävijöiden paikkaan liittämiä merkityksiä. Olen haastatellut 16 kävijää ja haastattelut toteutin teemahaastatteluina. Lähtökohtani on se, että tutkimusaineistossa ilmenee kulttuurisia käsityksiä luonnosta ja olen kiinnostunut kävijöiden luontosuhteesta ja Kurjenrahkan kansallispuiston merkityksestä heille. Tutkielmassa käsittelen niitä piirteitä, jotka korostuvat paikkaan kuuluvina tai jotka puolestaan koetaan huonosti paikkaan sopiviksi. Tutkin aihettani Billy Ehnin ja Orvar Löfgrenin kehittämän kulttuurianalyyttisen menetelmän avulla, jolla analysoin aineiston kulttuurisia merkityksiä.
Kansallispuiston kävijöiden haastatteluista olen nostanut esiin niissä toistuneita teemoja, joita ovat muun muassa kansallispuiston kokeminen erämaisena, hiljaisena ja rauhallisena paikkana. Kansallispuiston luontoon liitetään odotuksia sen villeydestä, jota verrataan kaupunkien ympäristöön. Haastatteluissa ilmeni millaisia käyttäytymisnormeja ja suhtautumista toivotaan muilta kävijöiltä, sillä alueen kunnioittamista pidettiin hyvin tärkeänä. Kansallispuistoon liitettiin pysyvyys ja mahdollisten muutosten toivottiin olevan pieniä, jotta paikan luonne ei muuttuisi. Kävijät kertoivat monenlaisista kokemuksista, jotka ovat tehneet paikasta hyvin tärkeän varsinkin paikassa paljon vieraileville. Kurjenrahkan kansallispuisto on heille luonnossa liikkumisen ja luontosuhteen kannalta merkityksellinen paikka. Kävijöiden näkemysten tutkiminen on tärkeää, jotta alueen kehittämistä ja hoitoa voidaan tehdä yhteisymmärryksessä eri tahojen kanssa ja jotta mahdollisilta konflikteilta voitaisiin välttyä.