Uskonnolliset kollokaatiot ex-helluntailaisten haastatteluissa
Valtonen, Sonja (2017-12-18)
Uskonnolliset kollokaatiot ex-helluntailaisten haastatteluissa
Valtonen, Sonja
(18.12.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -työssäni uskonnollisen kielen kollokaatioita. Aineistonani ovat ex-helluntailaisten haastatteluista poimitut uskonnollisiksi luokiteltavat. Tutkimuksellisina taustoina työssäni ovat uskonnollisen kielen tutkimus ja kollokaation tutkimus. Helluntailaisuus on tutkielmani kulttuurinen konteksti.
Tutkimuskysymykseni ovat, miten entiset helluntailaiset käyttävät uskonnollista kieltä ja mitä he pyrkivät sillä ilmaisemaan. Tarkemmin sanottuna tarkastelen uskonnollisia kollokaatioita, ja peilaan niitä Raamatun vastaaviin esimerkkeihin ja helluntailaiseen oppiin. Jonkin verran pohdin myös kollokaatioiden kiteytyneisyyttä ja semanttista läpinäkyvyyttä.
Haastateltavat entiset helluntailaiset käyttävät leimallisen uskonnollista kieltä runsaasti. Näin ollen uskonnolliselle kielelle tyypillisiä kollokaatioitakin on haastatteluaineistossa paljon. Olen jaotellut valitsemani kollokaatiot merkitysperustein. Merkitysryhmät nousevat kulttuurisesta kontekstista ja heijastelevat sitä, millaiset aihepiirit helluntaikontekstissa lukemani kirjallisuuden ja omien havaintojeni perusteella nousevat helposti keskusteluun. Kollokaatioiden jakaminen omiin merkitysryhmiinsä on jo osaltaan niiden merkitysten analyysia ja sen peilaamista helluntailaisen opin ja ajattelutavan painotuksiin.
Osa tarkastelemistani kollokaatiosta nousee Raamatun teksteistä. Osaa taas ei esiinny Raamatun teksteissä lainkaan, vaikka ne havaintojeni mukaan ovat yleisiä helluntaiseurakunnissa. Nämä kollokaatiot heijastelevat helluntailiikkeen opillisia painotuksia.
Yleisenä havaintona todettakoon, että helluntailaisten käyttämä uskonnollinen kieli muuttuu. Haastateltavien käyttämä uskonnollinen kieli kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden takaa on tuttua ja tunnistettavaa kielimuodon tuntevalle. Se ei kuitenkaan kaikilta osin enää vastaa tämän päivän helluntailaisten käyttämää kieltä.
Tutkimuskysymykseni ovat, miten entiset helluntailaiset käyttävät uskonnollista kieltä ja mitä he pyrkivät sillä ilmaisemaan. Tarkemmin sanottuna tarkastelen uskonnollisia kollokaatioita, ja peilaan niitä Raamatun vastaaviin esimerkkeihin ja helluntailaiseen oppiin. Jonkin verran pohdin myös kollokaatioiden kiteytyneisyyttä ja semanttista läpinäkyvyyttä.
Haastateltavat entiset helluntailaiset käyttävät leimallisen uskonnollista kieltä runsaasti. Näin ollen uskonnolliselle kielelle tyypillisiä kollokaatioitakin on haastatteluaineistossa paljon. Olen jaotellut valitsemani kollokaatiot merkitysperustein. Merkitysryhmät nousevat kulttuurisesta kontekstista ja heijastelevat sitä, millaiset aihepiirit helluntaikontekstissa lukemani kirjallisuuden ja omien havaintojeni perusteella nousevat helposti keskusteluun. Kollokaatioiden jakaminen omiin merkitysryhmiinsä on jo osaltaan niiden merkitysten analyysia ja sen peilaamista helluntailaisen opin ja ajattelutavan painotuksiin.
Osa tarkastelemistani kollokaatiosta nousee Raamatun teksteistä. Osaa taas ei esiinny Raamatun teksteissä lainkaan, vaikka ne havaintojeni mukaan ovat yleisiä helluntaiseurakunnissa. Nämä kollokaatiot heijastelevat helluntailiikkeen opillisia painotuksia.
Yleisenä havaintona todettakoon, että helluntailaisten käyttämä uskonnollinen kieli muuttuu. Haastateltavien käyttämä uskonnollinen kieli kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden takaa on tuttua ja tunnistettavaa kielimuodon tuntevalle. Se ei kuitenkaan kaikilta osin enää vastaa tämän päivän helluntailaisten käyttämää kieltä.