Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Opinnäytetöiden tiivistelmät (ei kokotekstiä)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Opinnäytetöiden tiivistelmät (ei kokotekstiä)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

“Ja Tumstokit laittoivat panssaroidut kätensä nyrkkiin” : Naiset, arkkitehtuuri ja professio Tumstokki-kerhon päiväkirjassa 1919-1924

Soisalo, Riikka (2017-12-18)

“Ja Tumstokit laittoivat panssaroidut kätensä nyrkkiin” : Naiset, arkkitehtuuri ja professio Tumstokki-kerhon päiväkirjassa 1919-1924

Soisalo, Riikka
(18.12.2017)

Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.

Turun yliopisto
Näytä kaikki kuvailutiedot
Tiivistelmä
Tutkimukseni aineistona on vastavalmistuneiden naisarkkitehtien vuonna 1919 perustaman Tumstokki-kerhon päiväkirja. Kerhossa oli mukana kaksitoista naista ja sen oli määrä kokoontua kerran kuukaudessa. Päiväkirjaan on merkitty kokouksissa tehtyjä ja keskusteltuja hyvin vapaamuotoisiakin asioita ja se päättyy vuoteen 1924. Kerhon tarkoituksena oli parantaa naisarkkitehtien asemaa työkentällä ja osittain se oli myös sosiaalisen kanssakäymisen väylä vanhoille opiskelutovereille.

Tutkin päiväkirjaa sukupuolihistoriallisessa valossa ja käytän apunani mikrohistoriallisia keinoja. Aineistostani esiin nousseiden teemojen myötä on mielenkiintoni kohteena naisten omakuva sekä ristiriitainen rooli vallitsevassa yhteiskunnassa. Sen lisäksi tutkin naisten yhteisöllisyyttä, sen kehittymistä ja sen merkitystä kerhon jäsenille. Viimeisenä tarkastelen vielä päiväkirjaa profession näkökulmasta, mielenkiintoni kohteena on ammatti-identiteetin kehittyminen ja kehittäminen kerholaisten keskuudessa.

Päiväkirjasta ilmenee, kuinka kerhon naisilla oli useita rooleja. Vaikka he tavoittelivat paikkaa työkentällä ja rikkoivat näin sivistyneistön naisihanteen ja vallitsevan kotiäitimallin rajoja, ei se poissulkenut aviomiestä, lapsia ja perhettä. Myös 1920-luvun uusi kaupunkilaistyttö ulkoisine tunnusmerkkeineen näkyy päiväkirjan naisissa. Yhteisöllisyyden merkitys naisille tulee päiväkirjasta esiin ja poiketen muita akateemisia piirejä jakaneesta kielikysymyksestä, kerhon naisilla yhdistävänä - ja toisaalta muista erottavana - tekijänä on naiseus, ei äidinkieli. Naisten ammatti-identiteettiä kehitetään kerhon aikana ja päiväkirjasta ilmenee, miten myöhemmät urasuuntaukset ovat painottuneet jo kerhon toiminnassa. Aiemmassa tutkimuksessa arkkitehtuuriin liitetty maskuliininen ammatti-identiteetti ja sen tavoittelu ei päiväkirjassa tule esiin. Sen sijaan arkkitehtuuriin liitetty taiteellisuus on useita kerhon naisia luontaisesti yhdistävä piirre.
Kokoelmat
  • Opinnäytetöiden tiivistelmät (ei kokotekstiä) [6013]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste