Peptidien fragmentoituminen lämpötilan ja UV-säteilyn vaikutuksesta
Koivumäki, Laura (2018-01-02)
Peptidien fragmentoituminen lämpötilan ja UV-säteilyn vaikutuksesta
Koivumäki, Laura
(02.01.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Peptidit ja proteiinit ovat aminohapoista rakentuvia orgaanisia yhdisteitä. Etenkin proteiineja tutkitaan paljon, sillä ne ovat luonnon monimuotoisimpia biomolekyylejä. Kaikista organismeista voi löytää proteiineja, jotka toimivat perustana elämää ylläpitävissä prosesseissa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten peptidit hajoavat eli fragmentoituvat altistuessaan korkeille lämpötiloille ja ionisoivalle säteilylle. Menetelmänä käytettiin ionien massaspektroskopiaa ja laitteistona Wiley-McLaren -lentoaikaspektromeria. Ionisoiva UV-säteily tuotettiin kaasupurkauslampulla, jossa täytekaasuina oli vuorotellen heliumia, argonia ja kryptonia. Lentoaikamittaukset tehtiin kolmelle eri peptidille, alanyylialaniinille, glysyylialaniinille ja triglysiinille.
Tuloksena saatiin jokaiselle näytteelle yksilölliset fragmenttijakaumat. Lisäksi havaittiin, että lämpötila vaikutti ilmaisimelle saapuvien ionien määrän lisäksi näytteiden fragmentoitumiseen. Korkeamman ionisaatioenergian käyttö lisäsi myös fragmentoitumista.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten peptidit hajoavat eli fragmentoituvat altistuessaan korkeille lämpötiloille ja ionisoivalle säteilylle. Menetelmänä käytettiin ionien massaspektroskopiaa ja laitteistona Wiley-McLaren -lentoaikaspektromeria. Ionisoiva UV-säteily tuotettiin kaasupurkauslampulla, jossa täytekaasuina oli vuorotellen heliumia, argonia ja kryptonia. Lentoaikamittaukset tehtiin kolmelle eri peptidille, alanyylialaniinille, glysyylialaniinille ja triglysiinille.
Tuloksena saatiin jokaiselle näytteelle yksilölliset fragmenttijakaumat. Lisäksi havaittiin, että lämpötila vaikutti ilmaisimelle saapuvien ionien määrän lisäksi näytteiden fragmentoitumiseen. Korkeamman ionisaatioenergian käyttö lisäsi myös fragmentoitumista.