Tekstiviestikohusta ministerin kaatavaan skandaaliin : Tapaustutkimus ulkoministerin eroon johtaneista tekijöistä Helsingin Sanomien ja Turun Sanomien uutisoinnissa
Kaitaniemi, Minna (2018-01-02)
Tekstiviestikohusta ministerin kaatavaan skandaaliin : Tapaustutkimus ulkoministerin eroon johtaneista tekijöistä Helsingin Sanomien ja Turun Sanomien uutisoinnissa
Kaitaniemi, Minna
(02.01.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Ulkoministeri Ilkka Kanervan tekstiviestittely erotiikkatanssija Johanna Tukiaiselle aiheutti mediakohun keväällä 2008. Vajaassa kuukaudessa kohusta paisui skandaali, jonka johti Kanervan eroon. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun ministeri joutui luopumaan tehtävistään yksityiselämänsä takia.
Tällä tapaustutkimuksella halutaan selvittää, mitkä tekijät johtivat Kanervan ministeriuran päättymiseen. Asiaa tarkastellaan Helsingin Sanomissa ja Turun Sanomissa keväällä 2008 julkaistujen juttujen avulla. Tutkimuksen toinen tavoite on selvittää, miten nämä laatulehdet uutisoivat tekstiviestiskandaalista ja sitä seuranneesta ministerierosta.
Aineistossa on 337 Kanervaa käsittelevää juttua lähes kahden kuukauden ajanjaksolta, jolloin kirjoittelu tekstiviestiskandaalista kävi vilkkaimmillaan. Aineistoa tarkasteltiin määrällisen ja laadullisen tutkimuksen keinoilla. Määrällisellä tutkimuksella vertailtiin lehtien uutisointia aiheesta. Sisältöanalyysillä syvennettiin kuvaa tutkimusaineistosta ja pyrittiin löytämään jutuista tekijöitä, jotka selittävät Kanervan eroa.
Valitulla ajanjaksolla oli määrällisesti enemmän juttuja Helsingin Sanomista. Tekstiviestiskandaaliin viitattiin 78 % Helsingin Sanomien jutuista ja 81 % Turun Sanomien jutuissa. Skandaalia käsiteltiin eniten lehtien kotimaan uutisissa, mutta yllättävän paljon aihe esiintyi myös muissa juttutyypeissä. Helsingin Sanomat oli kohun alkuvaiheessa uutisoinnissa huomattavasti aktiivisempi kuin Turun Sanomat. Molemmat lehdet julkaisivat juttuja skandaalista eniten viikolla, jolloin kokoomuksen puheenjohtaja Katainen ilmoitti Kanervan luottamuspääoman loppumisesta ja Kanerva joutui eroamaan.
Laadullisessa tutkimuksessa aineistosta tuli esille erilaisia tekijöitä, joilla joko pohdittiin Kanervan mahdollisuuksia jatkaa ministerinä tai selitettiin hänen eroaan. Tekijät ryhmiteltiin viiden teeman alle. Kun tarkastellaan aineistoa kokonaisuudessaan, niin Helsingin Sanomien ja Turun Sanomien jutuissa esiintyi useimmiten vakuuttavuuteen ja persoonaan liittyviä tekijöitä. Seuraavaksi eniten jutuissa tulee ilmi viestintään liittyviä tekijöitä, sitten politiikkaan liittyviä tekijöitä ja vähiten työhön liittyviä tekijöitä.
Tällä tapaustutkimuksella halutaan selvittää, mitkä tekijät johtivat Kanervan ministeriuran päättymiseen. Asiaa tarkastellaan Helsingin Sanomissa ja Turun Sanomissa keväällä 2008 julkaistujen juttujen avulla. Tutkimuksen toinen tavoite on selvittää, miten nämä laatulehdet uutisoivat tekstiviestiskandaalista ja sitä seuranneesta ministerierosta.
Aineistossa on 337 Kanervaa käsittelevää juttua lähes kahden kuukauden ajanjaksolta, jolloin kirjoittelu tekstiviestiskandaalista kävi vilkkaimmillaan. Aineistoa tarkasteltiin määrällisen ja laadullisen tutkimuksen keinoilla. Määrällisellä tutkimuksella vertailtiin lehtien uutisointia aiheesta. Sisältöanalyysillä syvennettiin kuvaa tutkimusaineistosta ja pyrittiin löytämään jutuista tekijöitä, jotka selittävät Kanervan eroa.
Valitulla ajanjaksolla oli määrällisesti enemmän juttuja Helsingin Sanomista. Tekstiviestiskandaaliin viitattiin 78 % Helsingin Sanomien jutuista ja 81 % Turun Sanomien jutuissa. Skandaalia käsiteltiin eniten lehtien kotimaan uutisissa, mutta yllättävän paljon aihe esiintyi myös muissa juttutyypeissä. Helsingin Sanomat oli kohun alkuvaiheessa uutisoinnissa huomattavasti aktiivisempi kuin Turun Sanomat. Molemmat lehdet julkaisivat juttuja skandaalista eniten viikolla, jolloin kokoomuksen puheenjohtaja Katainen ilmoitti Kanervan luottamuspääoman loppumisesta ja Kanerva joutui eroamaan.
Laadullisessa tutkimuksessa aineistosta tuli esille erilaisia tekijöitä, joilla joko pohdittiin Kanervan mahdollisuuksia jatkaa ministerinä tai selitettiin hänen eroaan. Tekijät ryhmiteltiin viiden teeman alle. Kun tarkastellaan aineistoa kokonaisuudessaan, niin Helsingin Sanomien ja Turun Sanomien jutuissa esiintyi useimmiten vakuuttavuuteen ja persoonaan liittyviä tekijöitä. Seuraavaksi eniten jutuissa tulee ilmi viestintään liittyviä tekijöitä, sitten politiikkaan liittyviä tekijöitä ja vähiten työhön liittyviä tekijöitä.