Poikkeustilasta poikkeustoimiin : Syksyn 2015 turvapaikanhakijatulvan kehykset journalistisessa mediassa
Kolehmainen, Laila (2018-01-02)
Poikkeustilasta poikkeustoimiin : Syksyn 2015 turvapaikanhakijatulvan kehykset journalistisessa mediassa
Kolehmainen, Laila
(02.01.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee journalistisessa mediassa tuotettuja tapoja jäsentää syksyllä 2015 nopeasti kohonnutta turvapaikanhakijamäärän kasvua ja sen aiheuttamaa yhteiskunnallista poikkeustilannetta Suomessa. Tutkielmassa pyritään vastaamaan kehysanalyysin avulla tunnistettujen kehysten pohjalta, miten Euroopan unionissa ja Suomessa perinteisesti maahanmuuttopolitiikkaa hallinnut turvallisuusparadigman traditio heijastuu syksyn 2015 akuutin tilanteen tulkinnassa ja millaisia tilanteeseen liittyviä uhkakuvia mediassa luodaan. Lisäksi tarkastellaan uhkien kautta tuotettuja identiteettikonstruktioita, jotka liittyvät Suomen kansalliseen ja Euroopan unionin identiteettiin. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii turvallistamisteoria. Aineisto koostuu vuoden 2015 syyskuun ja joulukuun välillä Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien kotimaan osastoilla julkaistuista artikkeleista.
Aineiston pohjalta oli tunnistettavissa yhteensä kuusi kehystä, joista valtaosa jäsensi tilannetta kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Ylivoimaisesti hallitsevin kehys oli hallinnan kehys, jossa tilannetta jäsennettiin hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttaman uhan ja sen hallintaan saattamisen kautta. Tilanteeseen liittyvää uhkaa jäsennettiin myös vastakkainasettelun kehyksen kautta, jossa pakolaiskriisi toimi lähinnä yhteiskunnan sisäisten jännitteiden kärjistäjänä. Laittomuuden kehyksessä turvapaikanhakijat yhdistettiin toistuvasti laittomuuteen tai osaksi rikollista toimintaa. Kotouttamisen haaste -kehyksessä ongelmaksi muodostui turvapaikanhakijoiden syrjäytymisen sekä radikalisoitumisen uhka. Kaksi harvinaisinta kehystä olivat humanitarismin ja pakolaisuuden kehykset. Ne jäsensivät tilannetta turvapaikanhakijoiden oikeuksien näkökulmasta.
Tutkimustulokset tukivat teoreettisen viitekehyksen ja aikaisempien tutkimusten luomia ennakko-oletuksia siitä, että turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia kuvataan uhaksi ja yhdistetään toistuvasti rikollisuuteen. Euroopan pakolaiskriisiin liitetyn uhan kautta konstruoitiin myös Euroopan unionin yhtenäisyyttä ja identiteettiä. Suomalaisuutta kuvattiin lähinnä Euroopan unionin yhteistyön ja taakanjaon velvoitteiden kautta. Löydetyt tulokset olivat linjassa tilanteesta tehtyjen poliittisten tulkintojen ja maahanmuuttopolitiikan turvallisuusparadigmaa korostavan tradition kanssa.
Aineiston pohjalta oli tunnistettavissa yhteensä kuusi kehystä, joista valtaosa jäsensi tilannetta kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Ylivoimaisesti hallitsevin kehys oli hallinnan kehys, jossa tilannetta jäsennettiin hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttaman uhan ja sen hallintaan saattamisen kautta. Tilanteeseen liittyvää uhkaa jäsennettiin myös vastakkainasettelun kehyksen kautta, jossa pakolaiskriisi toimi lähinnä yhteiskunnan sisäisten jännitteiden kärjistäjänä. Laittomuuden kehyksessä turvapaikanhakijat yhdistettiin toistuvasti laittomuuteen tai osaksi rikollista toimintaa. Kotouttamisen haaste -kehyksessä ongelmaksi muodostui turvapaikanhakijoiden syrjäytymisen sekä radikalisoitumisen uhka. Kaksi harvinaisinta kehystä olivat humanitarismin ja pakolaisuuden kehykset. Ne jäsensivät tilannetta turvapaikanhakijoiden oikeuksien näkökulmasta.
Tutkimustulokset tukivat teoreettisen viitekehyksen ja aikaisempien tutkimusten luomia ennakko-oletuksia siitä, että turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia kuvataan uhaksi ja yhdistetään toistuvasti rikollisuuteen. Euroopan pakolaiskriisiin liitetyn uhan kautta konstruoitiin myös Euroopan unionin yhtenäisyyttä ja identiteettiä. Suomalaisuutta kuvattiin lähinnä Euroopan unionin yhteistyön ja taakanjaon velvoitteiden kautta. Löydetyt tulokset olivat linjassa tilanteesta tehtyjen poliittisten tulkintojen ja maahanmuuttopolitiikan turvallisuusparadigmaa korostavan tradition kanssa.