Ystävyyttä yli rajojen : Turun ystävyyskaupunkisuhteet Pohjoismaihin 1980- ja 1990-lukujen murroksissa
Keinänen, Matias (2018-01-02)
Ystävyyttä yli rajojen : Turun ystävyyskaupunkisuhteet Pohjoismaihin 1980- ja 1990-lukujen murroksissa
Keinänen, Matias
(02.01.2018)
Aineistoon ei Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Turun kaupungin pohjoismaisissa ystävyyskaupunkisuhteita ja niissä tapahtuneita muutoksia 1980-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Turku, Bergen, Göteborg sekä Århus kokoontuivat käsiteltynä aikana joka vuosi keskustelemaan kaupunkipoliittisista kysymyksistä. Toisaalta kaupungeilla oli myös tiiviit kahdenkeskiset suhteensa verkoston ohella.
Tutkielma on esitystavaltaan kronologis-temaattinen. Käsiteltävät teemat koskevat muun muassa kaupunkien sosiaali- ja kulttuurialojen yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikkaa. Lisäksi huomion saavat kaupungin keskeiset kumppanit ystävyyskaupunkiyhteistyössä. Kaupungin toimintaa peilataan tutkielmassa samaan aikaan Pietarin kaupungin kanssa harjoitettuun ystävyyskaupunkipolitiikkaan sekä laajempaan kaupunkidiplomaattiseen viitekehykseen. Käsiteltyyn aikaan puolestaan kiteytyvät taloudellisten suhdanteiden vaihtelut, kylmän sodan päättyminen, Euroopan yhdentyminen sekä digitalisaatio. Pääasiallisina lähteinä on käytetty Turun kaupunginarkiston materiaalia sekä haastatteluita.
Tutkielman tuloksina todetaan, että pohjoismainen yhteistyö itsessään on ollut keino kohdata eri aikojen tuomat muutostarpeet. Kulttuuri, kieli, yhteistyön pitkäkestoisuus, ”epävirallisuus” sekä kaupunkien samankaltaiset lähtökohdat ovat olleet syitä ystävyyskaupunkisuhteiden säilymiselle, vaikkakin pohjoismainen yhteistyö sinänsä on katsottu arkipäiväiseksi ja ajoittain jopa turhaksi.
Tutkielma on esitystavaltaan kronologis-temaattinen. Käsiteltävät teemat koskevat muun muassa kaupunkien sosiaali- ja kulttuurialojen yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikkaa. Lisäksi huomion saavat kaupungin keskeiset kumppanit ystävyyskaupunkiyhteistyössä. Kaupungin toimintaa peilataan tutkielmassa samaan aikaan Pietarin kaupungin kanssa harjoitettuun ystävyyskaupunkipolitiikkaan sekä laajempaan kaupunkidiplomaattiseen viitekehykseen. Käsiteltyyn aikaan puolestaan kiteytyvät taloudellisten suhdanteiden vaihtelut, kylmän sodan päättyminen, Euroopan yhdentyminen sekä digitalisaatio. Pääasiallisina lähteinä on käytetty Turun kaupunginarkiston materiaalia sekä haastatteluita.
Tutkielman tuloksina todetaan, että pohjoismainen yhteistyö itsessään on ollut keino kohdata eri aikojen tuomat muutostarpeet. Kulttuuri, kieli, yhteistyön pitkäkestoisuus, ”epävirallisuus” sekä kaupunkien samankaltaiset lähtökohdat ovat olleet syitä ystävyyskaupunkisuhteiden säilymiselle, vaikkakin pohjoismainen yhteistyö sinänsä on katsottu arkipäiväiseksi ja ajoittain jopa turhaksi.