Palvelusetelit ja valinnanvapaus : Kokoomuksen, Keskustan ja Sdp:n suhtautuminen palvelunkäyttäjän valinnanvapauteen vuoden 2004 palveluseteliuudistuksen yhteydessä

Abstract

Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää Kokoomuksen, Sdp:n ja Keskustan suhtautumista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunkäyttäjän valinnanvapauteen. Tarkastelen näitä suhtautumisia ja käsityksiä vuoden 2004 palveluseteliuudistuksen yhteydessä. Pääasiallisina lähteinä käytän hallituksen esitystä HE 74/2003 vp, sekä eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjoja PTK 63/2003 ja PTK 103/2003 koskien kyseistä hallituksen esitystä. Olen muodostanut hallituksen esityksen ja puolueiden edustajien puheenvuorojen pohjalta puolueiden yleisiä näkökantoja valinnanvapauteen, joiden pohjalta olen tehnyt puoluekohtaista vertailua. Tutkimukseni tukena olen käyttänyt puolueiden ohjelmia, sekä valinnanvapauteen ja palveluseteleihin liittyvää tutkimusta. Tarkoitukseni oli myös selvittää puolueiden suhtautumisten taustalla vaikuttaneita syitä. Metodiopillisesti tutkimukseni on laadullista tutkimusta ja sisällönanalyysiä sekä sivuaa diskurssianalyysiä ja poliittisen retoriikan tarkastelua.

Hallituspuolueet Sdp ja Keskusta kannattivat vahvasti säänneltyä palvelusetelimallia. Sääntelyä perusteltiin erityisesti tasa-arvolla. Keskusta suhtautui kuitenkin Sdp:tä avoimemmin palvelusetelijärjestelmän ja valinnanvapauden laajentamiseen. Kokoomus kannatti joustavaa ja mahdollisimman vähän säänneltyä palvelusetelimallia, jolloin aito valinnanvapaus ja sen tuomat positiiviset vaikutukset toteutuisivat. Puolueiden erilaisia kantoja selittää osaltaan heidän käsityksensä yksityisen ja julkisen sektorin suhteesta, sekä markkinatalouden toimintaperiaatteista.

Valinnanvapauden vaikutukset nousivat myös keskusteluissa keskeisesti esille. Sdp ja Keskusta kokivat huolenaiheena sen, miten valinnanvapaus vaikuttaa palveluiden laatuun ja palvelunkäyttäjien tasa-arvoon. Erityisenä huolenaiheena he näkivät heikkojen asiakasryhmien aseman. Sdp näki kuitenkin valinnanvapauden suurempana uhkana kuin Keskusta. Erityisesti julkisten palveluiden mahdollinen heikkeneminen ja siitä seuraava eriarvoisuuden lisääntyminen huoletti Sdp:tä. Kokoomus suhtautui valinnanvapauden vaikutuksiin hyvin positiivisesti. Puolueiden suhtautumisia selittää osaltaan heidän käsityksensä kilpailun yleisistä vaikutuksista, palvelunkäyttäjän roolista, vastuun ja vapauden, sekä vapauden ja tasa-arvon välisestä suhteesta. Yrittäjyyden ja työllisyyden edellytysten parantaminen valinnanvapauden avulla näyttäytyi Kokoomukselle ja Keskustalle tärkeämpänä tavoitteena kuin Sdp:lle. Kustannusvaikutuksiin puolueilla ei ollut selviä kantoja, mikä johtui todennäköisesti vähäisestä tutkimustiedosta.