Kulutukseen kohdistuvan päästöveron tulonjakovakutukset Suomessa
Hörkkö, Antti (2018-01-03)
Kulutukseen kohdistuvan päästöveron tulonjakovakutukset Suomessa
Hörkkö, Antti
(03.01.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Kasvihuonepäästöt lisääntyvät jatkuvasti elintason nousun ja kasvavan kulutuksen myötä. Tämä vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen, mikä luo uhan elinympäristölle. Ilmastonmuutoksen riskejä voidaan pienentää, jos kasvihuonepäästöjen vähentämisessä onnistutaan. Päästöihin voidaan kohdistaa verotusta, joka nostaa korkeapäästöisen kulutuksen hintaa, jolloin kulutus ohjautuu vähempipäästöisiin tuotteisiin. Päästöverotuksen on kuitenkin havaittu olevan tulonjakovaikutuksiltaan regressiivinen. Tässä tutkielmassa selvitettiin minkälainen tulonjakovaikutus kulutukseen kohdistuvalla päästöverolla olisi Suomessa.
Päästöveron tulonjakovaikutusten mittaamista varten tässä tutkimuksessa luotiin hypoteettinen päästövero. Päästöveron vaikutuksia kotitalouksen kulutukseen mallinnettiin kysyntäjärjestelmän avulla, joka pohjautuu Linear Expenditure System (LES) kysyntämalliin. Tulonjakovaikutusten mittaamiseksi kotitalouksien käytettävistä olevista tuloista vähennettiin näiden kohtaama verorasitus, jotta havaittiin päästöveron asettamisen vaikutukset kotitalouksien tuloihin. Tarkastelussa käytettiin tulonjakomittarina Gini-kerrointa, jonka arvo laskettiin käytettävissä olevista tuloista ennen ja jälkeen oletetun päästöveron. Tarkastelu toteutettiin vuoden 2012 kotitalouksien kulutustietoihin perustuen. Kulutustiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen keräämään kulutustutkimukseen. Hyödykkeiden päästöintensiteetit puolestaan saatiin Suomen ympäristökeskuksen ”Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutukset (ENVIMAT)” -hankkeen raportista.
Tutkielman tulokset osoittivat kulutukselle kohdentuvan päästöveron olevan lievästi regressiivinen. Tämä johtui siitä, että matalatuloisten kotitalouksien kulutus koostuu suhteellisesti enemmän korkean päästöintensiteetin tuotteista. Tulonjakovaikutus on vielä suurempi, jos päästöveron verotuotot palautetaan kotitalouksille verotuloneutraalin politiikan keinoin. Verotuotot voidaan kuitenkin käyttää hyödyntämää matalatuloisia kotitalouksia, jolloin päästöveron regressiiviset vaikutukset voidaan hyvittää. Päästöverosta hyvinvointivaikutuksia syntyy verotuottojen lisäksi vähentyneistä päästöistä.
Päästöveron tulonjakovaikutusten mittaamista varten tässä tutkimuksessa luotiin hypoteettinen päästövero. Päästöveron vaikutuksia kotitalouksen kulutukseen mallinnettiin kysyntäjärjestelmän avulla, joka pohjautuu Linear Expenditure System (LES) kysyntämalliin. Tulonjakovaikutusten mittaamiseksi kotitalouksien käytettävistä olevista tuloista vähennettiin näiden kohtaama verorasitus, jotta havaittiin päästöveron asettamisen vaikutukset kotitalouksien tuloihin. Tarkastelussa käytettiin tulonjakomittarina Gini-kerrointa, jonka arvo laskettiin käytettävissä olevista tuloista ennen ja jälkeen oletetun päästöveron. Tarkastelu toteutettiin vuoden 2012 kotitalouksien kulutustietoihin perustuen. Kulutustiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen keräämään kulutustutkimukseen. Hyödykkeiden päästöintensiteetit puolestaan saatiin Suomen ympäristökeskuksen ”Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutukset (ENVIMAT)” -hankkeen raportista.
Tutkielman tulokset osoittivat kulutukselle kohdentuvan päästöveron olevan lievästi regressiivinen. Tämä johtui siitä, että matalatuloisten kotitalouksien kulutus koostuu suhteellisesti enemmän korkean päästöintensiteetin tuotteista. Tulonjakovaikutus on vielä suurempi, jos päästöveron verotuotot palautetaan kotitalouksille verotuloneutraalin politiikan keinoin. Verotuotot voidaan kuitenkin käyttää hyödyntämää matalatuloisia kotitalouksia, jolloin päästöveron regressiiviset vaikutukset voidaan hyvittää. Päästöverosta hyvinvointivaikutuksia syntyy verotuottojen lisäksi vähentyneistä päästöistä.