Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Opinnäytetöiden tiivistelmät (ei kokotekstiä)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Opinnäytetöiden tiivistelmät (ei kokotekstiä)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Varhaisen sytomegalovirusinfektion ja perimän vaikutus lymfosyyttialaluokkien kehittymiseen lapsilla

Valta, Milla (2018-01-08)

Varhaisen sytomegalovirusinfektion ja perimän vaikutus lymfosyyttialaluokkien kehittymiseen lapsilla

Valta, Milla
(08.01.2018)

Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.

Turun yliopisto
Näytä kaikki kuvailutiedot
Tiivistelmä
Valkosolujen alaluokkien määräsuhteiden kypsyminen vaihtelee yksilöiden välillä. Usein varhaislapsuudessa sairastetun sytomegalovirusinfektion (CMV) tiedetään vaikuttavan valkosolujen kehittymiseen. On viitteitä siitä, että CMV-infektio vaikuttaa tyypin 1 diabeteksen patogeneesiin. Diabeteksen riskiin vaikuttavat myös useat geenipolymorfismit ja useiden polymorfismien riskivaikutuksen ajatellaan välittyvän lymfosyyttien määrän ja toiminnan kautta. Riskipolymorfismien tarkat vaikutukset tunnetaan kuitenkin huonosti.

Tutkimuksessa käytettiin prospektiiviseen DIPP-tutkimukseen (Diabetes Prediction and Prevention) osallistuvien lasten DNA- ja plasmanäytteitä. Varhaislapsuuden CMV-infektio todettiin entsyymi-immunologisella (EIA) IgG-vasta-ainemäärityksellä ja diabetekseen liitettyjen yhden nukleotidin polymorfismien genotyypit määritettiin kvantititatiivisella polymeraasiketjureaktiolla kuudesta geenistä: INS (rs689), PTPN22 (rs2476601), IL2RA (rs2104286), PTPN2 (rs45450798), ERBB3 (rs2292239) ja CTLA4 (rs3087243). Lasten lymfosyyttialaluokkien suhteelliset osuudet oli aiemmin analysoitu virtaussytometrian avulla ja heistä oli lisäksi määritetty diabetesalttiuteen assosioituvat HLA-DR/DQ-genotyypit.

CMV-tartunta assosioitui regulatoristen T-muistisolujen osuuden alenemiseen. PTPN22-geenin tyypin 1 diabetekseen liittyvä polymorfismi assosioitui regulatoristen T-solujen ja erityisesti naiivien regulatoristen T-solujen lisääntyneeseen osuuteen. ERBB3-geenin diabetesriskipolymorfismi assosioitui korkeampaan tyypin 1 auttaja-T-solujen ja alentuneeseen tyypin 17 auttaja-T-solujen osuuteen. Tyypin 1 diabetekseen liittyvä kudosantigeenihaplotyyppi HLA-DR3-DQ2 assosioitui kohonneeseen naiivien B-solujen ja alentuneeseen IgG-vasta-ainetta tuottavien B-muistisolujen osuuteen.

Tulokset varmistavat hypoteesin, että sekä varhainen CMV-infektio että tyypin 1 diabetekseen liitetyt riskipolymorfismit ja HLA-DR/DQ-genotyyppi vaikuttavat lymfosyyttialaluokkien kehittymiseen lapsuudessa. Löydösten merkitys tyypin 1 diabeteksen patogeneesissä vaatii lisäselvityksiä.
Kokoelmat
  • Opinnäytetöiden tiivistelmät (ei kokotekstiä) [6013]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste