Coachingin vaikuttavuus coachien näkökulmasta
Hatanpää, Sari (2018-01-10)
Coachingin vaikuttavuus coachien näkökulmasta
Hatanpää, Sari
(10.01.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa tarkasteltiin coaching-ammattilaisten näkemyksiä johdon coachingista. Ensimmäisen pääkysymys oli: Miten coachit kuvailevat coachingia tapana toteuttaa johdon valmennusta? Toinen pääkysymys oli: Miten coachit kuvailevat coachingprosessin vaikuttavuutta? Lisäksi alakysymyksissä tarkasteltiin sitä, mitkä ovat coachien mielestä coachingin onnistumista edistävät ja haittaavat tekijät ja miten coachit kuvailevat coachingin vaikuttavuuden ilmenemistä? Tutkimuksessa kerättiin empiiristä aineistoa neljän teemahaastattelun avulla ja sitä peilattiin lähinnä aikaisempaan tutkimukseen ja Kirkpatrickin nelivaiheiseen vaikuttavuusmalliin sisällönanalyysin keinoin.
Tulokset olivat selkeitä ja aikaisempaa coaching-tutkimusta tukevaa. Tutkimuksessa piirtyi kuva tyypillisestä coaching-prosessista, selkiytyi mitkä tekijät vaikuttavat tulosten tasoon ja miten coachingin vaikuttavuus ilmenee. Coachingiin lähdetään useimmiten muutostilanteesta ja tuloksiin päästään vaiheittaisen prosessin aikana, joka kestää tavallisesti 6–12 kk. Prosessissa coachattava voimaantuu itse etsimään tilanteeseensa sopivimmat ratkaisut ja saa käyttämättömän potentiaalinsa käyttöön. Coaching on aina määrämuotoista. Tavoitteiden toteutumisen tasoon vaikuttavat eniten coachattavan luottamus coachiin ja menetelmään, motivaatio sekä kyky tarkastella omaa toimintaansa itsen ulkopuolelta. Coaching vaikuttaa coachattavan ajatteluun ja ajatusmaailmaan selkiyttäen coachattavan käsityksiä arvoistaan, tavoitteistaan, vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Samalla kehittyy kyky hahmottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tietoisuuden lisääntyminen lisää tavoiteorientaatiota, minäkyvykkyyden tunteita, sosiaalisia taitoja, tunneälyä ja stressinhallintaa sekä työ- että yksityiselämässä. Coachingissa esimiestaidot paranevat kokonaisvaltaisesti, oma rooli selkiytyy tai kadonnut työn fokus löytyy. Toiminnasta tulee jäsentyneempää ja rauhallisempaa – coachattava löytää tietoisen, levollisen toimintatavan, jossa hän pystyy ottamaan huomioon erilaiset näkökulmat ja vaihtoehdot. Prosessi on kehämäinen ja kehittyminen jatkuu coachauksen jälkeenkin.
Tulokset olivat selkeitä ja aikaisempaa coaching-tutkimusta tukevaa. Tutkimuksessa piirtyi kuva tyypillisestä coaching-prosessista, selkiytyi mitkä tekijät vaikuttavat tulosten tasoon ja miten coachingin vaikuttavuus ilmenee. Coachingiin lähdetään useimmiten muutostilanteesta ja tuloksiin päästään vaiheittaisen prosessin aikana, joka kestää tavallisesti 6–12 kk. Prosessissa coachattava voimaantuu itse etsimään tilanteeseensa sopivimmat ratkaisut ja saa käyttämättömän potentiaalinsa käyttöön. Coaching on aina määrämuotoista. Tavoitteiden toteutumisen tasoon vaikuttavat eniten coachattavan luottamus coachiin ja menetelmään, motivaatio sekä kyky tarkastella omaa toimintaansa itsen ulkopuolelta. Coaching vaikuttaa coachattavan ajatteluun ja ajatusmaailmaan selkiyttäen coachattavan käsityksiä arvoistaan, tavoitteistaan, vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Samalla kehittyy kyky hahmottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tietoisuuden lisääntyminen lisää tavoiteorientaatiota, minäkyvykkyyden tunteita, sosiaalisia taitoja, tunneälyä ja stressinhallintaa sekä työ- että yksityiselämässä. Coachingissa esimiestaidot paranevat kokonaisvaltaisesti, oma rooli selkiytyy tai kadonnut työn fokus löytyy. Toiminnasta tulee jäsentyneempää ja rauhallisempaa – coachattava löytää tietoisen, levollisen toimintatavan, jossa hän pystyy ottamaan huomioon erilaiset näkökulmat ja vaihtoehdot. Prosessi on kehämäinen ja kehittyminen jatkuu coachauksen jälkeenkin.