Ostokohteen valinta ja arvonmääritys vertikaalisessa yritysostossa : Tapaustutkimus autoalan jälkimarkkinoilta
Palin, Viivi (2018-01-10)
Ostokohteen valinta ja arvonmääritys vertikaalisessa yritysostossa : Tapaustutkimus autoalan jälkimarkkinoilta
Palin, Viivi
(10.01.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkielman lähtökohtana oli ajoneuvojen katsastusliiketoiminnan sääntelyn vapauttaminen Suomessa sekä vauriokorjaamoalan ketjuuntuminen horisontaalisten yrityskauppojen kautta. Lisäksi sääntelyn uudistaminen on hiljattain mahdollistanut myös vertikaaliset yrityskaupat autoalan jälkimarkkinoilla. Tutkielman tavoitteena oli selvittää ostokohteen valintaa ja arvonmääritystä vertikaalisessa yritysostossa valitulla toimialalla. Päätutkimusongelmana tarkasteltiin, miten tutkimuskohteena olevan vauriokorjaamoyrityksen arvo määritellään vertikaalisessa yritysostossa. Alaongelmina käsiteltiin, miten ostokohde valitaan yrityskaupassa, arvonmääritysmallien hyödyntämistä kohdeyrityksen arvonmäärityksessä sekä arvonmäärityksen erityispiirteitä ja haasteita yrityskaupan yhteydessä.
Teoreettinen viitekehys luotiin yrityskauppoihin ja yrityksen arvonmääritykseen liittyvällä kirjallisuudella. Tässä toiminta-analyyttisessä tutkimuksessa perehdyttiin syvällisesti yksittäisen yrityskaupan tarkasteluun. Tutkimuksessa tarkasteltiin ostajan näkökulmaa, minkä johdosta empiirinen aineisto koostui ostajatahon toimitusjohtajan ja talousjohtajan teemahaastatteluista. Tutkimustulokset osoittivat, että ostajan mielenkiinto kohdistui vauriokorjaamoalan yritykseen ennen kaikkea lainsäädännön muuttumisen, synergioiden sekä yhteistyömahdollisuuksien vuoksi. Tärkeimmät ostokriteerit olivat kohdeyrityksen maantieteellinen kattavuus Suomessa, johdon osaaminen ja sitoutuminen, liiketoiminnan kannattavuus sekä yrityksen kasvupotentiaali. Kohdeyrityksen arvonmääritys perustui edellisen 12 kuukauden kassavirta-analyysiin sekä toimialan arvostuskertoimiin. Toimialakohtaisia arvonmäärityksen erityispiirteitä ei löytynyt vaan tutkimuksessa ilmenneet erityispiirteet liittyivät ennemmin yrityskauppakohtaisiin tekijöihin.
Johtopäätöksenä todettiin, että yrityksen arvonmääritys on aina hyvin subjektiivinen prosessi ja teoreettiset arvonmääritysmallit antavat vain lähtökohdan yrityksen arvon määrittämiselle. Ostavan yrityksen strategialla sekä mahdollisten ostokohteiden lukumäärällä on merkittävä vaikutus yrityskauppaneuvotteluissa käytävään arvonmääritykseen. Tutkimus vahvisti aikaisempaa teoriaa kassavirtamallista käytetyimpänä arvonmääritysmenetelmänä, mutta nosti samalla esiin sen, että toimialakohtaiset arvonmäärityskertoimet yleistyvät. Tulevaisuuteen kohdistuvien kassavirtaennusteiden tekeminen todettiin merkityksellisemmäksi silloin, kun kohdeyritys ostetaan kokonaan. Yrityskaupan johdosta syntyvillä synergioilla oli tärkeä rooli kohdeyrityksen arvonmäärityksessä.
Teoreettinen viitekehys luotiin yrityskauppoihin ja yrityksen arvonmääritykseen liittyvällä kirjallisuudella. Tässä toiminta-analyyttisessä tutkimuksessa perehdyttiin syvällisesti yksittäisen yrityskaupan tarkasteluun. Tutkimuksessa tarkasteltiin ostajan näkökulmaa, minkä johdosta empiirinen aineisto koostui ostajatahon toimitusjohtajan ja talousjohtajan teemahaastatteluista. Tutkimustulokset osoittivat, että ostajan mielenkiinto kohdistui vauriokorjaamoalan yritykseen ennen kaikkea lainsäädännön muuttumisen, synergioiden sekä yhteistyömahdollisuuksien vuoksi. Tärkeimmät ostokriteerit olivat kohdeyrityksen maantieteellinen kattavuus Suomessa, johdon osaaminen ja sitoutuminen, liiketoiminnan kannattavuus sekä yrityksen kasvupotentiaali. Kohdeyrityksen arvonmääritys perustui edellisen 12 kuukauden kassavirta-analyysiin sekä toimialan arvostuskertoimiin. Toimialakohtaisia arvonmäärityksen erityispiirteitä ei löytynyt vaan tutkimuksessa ilmenneet erityispiirteet liittyivät ennemmin yrityskauppakohtaisiin tekijöihin.
Johtopäätöksenä todettiin, että yrityksen arvonmääritys on aina hyvin subjektiivinen prosessi ja teoreettiset arvonmääritysmallit antavat vain lähtökohdan yrityksen arvon määrittämiselle. Ostavan yrityksen strategialla sekä mahdollisten ostokohteiden lukumäärällä on merkittävä vaikutus yrityskauppaneuvotteluissa käytävään arvonmääritykseen. Tutkimus vahvisti aikaisempaa teoriaa kassavirtamallista käytetyimpänä arvonmääritysmenetelmänä, mutta nosti samalla esiin sen, että toimialakohtaiset arvonmäärityskertoimet yleistyvät. Tulevaisuuteen kohdistuvien kassavirtaennusteiden tekeminen todettiin merkityksellisemmäksi silloin, kun kohdeyritys ostetaan kokonaan. Yrityskaupan johdosta syntyvillä synergioilla oli tärkeä rooli kohdeyrityksen arvonmäärityksessä.