Venäjän muuttuvat painopisteet arktisella alueella
Alava, Jonna (2018-01-16)
Venäjän muuttuvat painopisteet arktisella alueella
(16.01.2018)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801162052
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801162052
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman aiheena on Venäjän arktinen alue. Arktinen alue muuttuu nopeasti ilmastonmuutoksen myötä. Ratkaisut torjua ilmastonmuutosta arktisella alueella vaikuttavat koko maailmaan. Samaan aikaan meriväylät avautuvat liikenteelle ja luonnonvarat alueella käytettäväksi. Venäjällä on arktisista toimijoista merkittävin. Ukrainan kriisin ja sitä seuranneiden sanktioiden jälkeen Venäjän intressit arktisella alueella ovat muuttuneet.
Aineistona on Rossijskaja gazetan arktista aluetta koskevat artikkelit vuolta 2013, 2014 ja 2015. Rossijskaja gazetan on Venäjän hallituksen sanomalehti ja edustaa näin ollen hallituksen ja maan virallista näkökulmaa.
Metodina tässä tutkielmassa on kriittinen diskurssianalyysi, jonka avulla analysoidaan mistä aiheista puhutaan, miten niistä puhutaan ja miten kirjoittelu muuttuu kolmen vuoden aikana. Aineistosta erottuu erilaisia diskursseja, diskurssijärjestyksiä, identiteettejä, representointityylejä, metaforia ja puheäänien hierarkioita.
Johtopäätöksiä ovat, että Arktinen alue on Venäjälle ensisijaisesti resurssi, joka mahdollistaa energiateollisuuden toiminnan lähitulevaisuudessa. Finanssi- ja poliittiset kriisit ovat rajanneet teknologian käyttöönottoa, investoinnit ja rahoitus ovat riittämättömiä ja poliittinen tahto kehittää yhdessä arktista aluetta on laimennut. Ilmastonmuutos luo jatkuvaa epävarmuutta ja erilaiset tulevaisuuden kuvat aiheuttavat sen, että rajallisilla investoinneilla ei pystytä tehokkaasti varautumaan erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin. Ilmaston lämpenemisestä ei olla Venäjällä yhtä mieltä. Venäjän yhteistyön painopiste muiden maiden kanssa on siirtynyt lännestä itään. Turvallistamisdiskurssi laajenee ja vie tilaa muilta aiheilta. Sisäpolitiikassa militarisointidiskurssi kasvaa. Kansainvälisissä tapaamisissa Venäjä painottaa luonnon suojelemista ja varovaisuutta resurssien käyttöönotossa, mutta tämä puhe ei ulotu sisäpolitiikkaan. Työvoimapula ja arktisen alueen demografinen rakenne ovat valtavia ongelmia. Alkuperäisväestön ongelmat tunnustetaan, mutta väestön edustajat eivät itse pääse ääneen.
Aineistona on Rossijskaja gazetan arktista aluetta koskevat artikkelit vuolta 2013, 2014 ja 2015. Rossijskaja gazetan on Venäjän hallituksen sanomalehti ja edustaa näin ollen hallituksen ja maan virallista näkökulmaa.
Metodina tässä tutkielmassa on kriittinen diskurssianalyysi, jonka avulla analysoidaan mistä aiheista puhutaan, miten niistä puhutaan ja miten kirjoittelu muuttuu kolmen vuoden aikana. Aineistosta erottuu erilaisia diskursseja, diskurssijärjestyksiä, identiteettejä, representointityylejä, metaforia ja puheäänien hierarkioita.
Johtopäätöksiä ovat, että Arktinen alue on Venäjälle ensisijaisesti resurssi, joka mahdollistaa energiateollisuuden toiminnan lähitulevaisuudessa. Finanssi- ja poliittiset kriisit ovat rajanneet teknologian käyttöönottoa, investoinnit ja rahoitus ovat riittämättömiä ja poliittinen tahto kehittää yhdessä arktista aluetta on laimennut. Ilmastonmuutos luo jatkuvaa epävarmuutta ja erilaiset tulevaisuuden kuvat aiheuttavat sen, että rajallisilla investoinneilla ei pystytä tehokkaasti varautumaan erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin. Ilmaston lämpenemisestä ei olla Venäjällä yhtä mieltä. Venäjän yhteistyön painopiste muiden maiden kanssa on siirtynyt lännestä itään. Turvallistamisdiskurssi laajenee ja vie tilaa muilta aiheilta. Sisäpolitiikassa militarisointidiskurssi kasvaa. Kansainvälisissä tapaamisissa Venäjä painottaa luonnon suojelemista ja varovaisuutta resurssien käyttöönotossa, mutta tämä puhe ei ulotu sisäpolitiikkaan. Työvoimapula ja arktisen alueen demografinen rakenne ovat valtavia ongelmia. Alkuperäisväestön ongelmat tunnustetaan, mutta väestön edustajat eivät itse pääse ääneen.