Osallistumisen sietämätön kehitys : arvio MRL 188.3 §:n vaikuttavuudesta kestävän kehityksen näkökulmasta
Sinervo, Asko (2018-01-22)
Osallistumisen sietämätön kehitys : arvio MRL 188.3 §:n vaikuttavuudesta kestävän kehityksen näkökulmasta
Sinervo, Asko
(22.01.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Maankäyttö- ja rakennuslakia säädettäessä kansainvälisen ja eurooppalaisen ympäristöoikeudellisen sääntelyn trendejä seuraten korostettiin osallistumisoikeuksien merkitystä. Osallistumisoikeuksien pilarit ovat oikeus ympäristötietoon, oikeus osallistua päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus. Muutoksenhakuoikeus on osallistumismahdollisuuden tosiasiallisen toteutumisen viimekätinen turva.
Osallistumista korostavasta lähtökohdasta huolimatta maankäyttö- ja rakennuslakia pian voimaantulonsa jälkeen muutettiin rajoittamalla muutoksenhakuoikeutta valituslupajärjestelmin. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida MRL 188.3 §:n valituslupajärjestelmän vaikuttavuutta suhteessa MRL 1.1 §:ssä asetettuun tavoitteeseen järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä edistetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä.
Keskeiset tutkimuskysymykset ovat, mikä yhteys MRL 188.3 §:llä on MRL 1.1 §:ssä asetettuun tavoitteeseen järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä edistetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä; mitä tavoitteita tai päämääriä poliittisesti on asetettu sekä miten ne on perusteltu kehittäessä MRL:n valituslupajärjestelmää; sekä miten kaavavalitukset KHO:een ovat kehittyneet määrällisesti ja miten asemakaavaprosessin kesto on kehittynyt ajallisesti MRL 188.3 §:n muutosten myötä.
Tutkielmassa on metodisen pluralismin hengessä ennakkoluulottomasti hyödynnetty erilaisia lähestymistapoja, näkökulmia, aineistoja ja menetelmiä. Kyse on pääosin sääntelyteoreettisesta tutkimuksesta, joka on lähdeaineistoltaan laaja: skaala kattaa niin empiirisen aineiston kuin ympäristöoikeuden eettis-filosofisen perustan tutkimukseksi lukeutuvan aineiston. Johtopäätöksenä todetaan, että MRL 188.3 §:llä on MRL 1.1 §:n kannalta sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia. Muun muassa varovaisuusperiaatteeseen nojautuen osoitetaan myös MRL 188.3 §:n lainvalmistelun puutteet.
Osallistumista korostavasta lähtökohdasta huolimatta maankäyttö- ja rakennuslakia pian voimaantulonsa jälkeen muutettiin rajoittamalla muutoksenhakuoikeutta valituslupajärjestelmin. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida MRL 188.3 §:n valituslupajärjestelmän vaikuttavuutta suhteessa MRL 1.1 §:ssä asetettuun tavoitteeseen järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä edistetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä.
Keskeiset tutkimuskysymykset ovat, mikä yhteys MRL 188.3 §:llä on MRL 1.1 §:ssä asetettuun tavoitteeseen järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä edistetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä; mitä tavoitteita tai päämääriä poliittisesti on asetettu sekä miten ne on perusteltu kehittäessä MRL:n valituslupajärjestelmää; sekä miten kaavavalitukset KHO:een ovat kehittyneet määrällisesti ja miten asemakaavaprosessin kesto on kehittynyt ajallisesti MRL 188.3 §:n muutosten myötä.
Tutkielmassa on metodisen pluralismin hengessä ennakkoluulottomasti hyödynnetty erilaisia lähestymistapoja, näkökulmia, aineistoja ja menetelmiä. Kyse on pääosin sääntelyteoreettisesta tutkimuksesta, joka on lähdeaineistoltaan laaja: skaala kattaa niin empiirisen aineiston kuin ympäristöoikeuden eettis-filosofisen perustan tutkimukseksi lukeutuvan aineiston. Johtopäätöksenä todetaan, että MRL 188.3 §:llä on MRL 1.1 §:n kannalta sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia. Muun muassa varovaisuusperiaatteeseen nojautuen osoitetaan myös MRL 188.3 §:n lainvalmistelun puutteet.