Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden näkökulmia vammaispolitiikan toteutumisesta yhteiskunnassa
Stenfors, Heini (2018-01-29)
Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden näkökulmia vammaispolitiikan toteutumisesta yhteiskunnassa
Stenfors, Heini
(29.01.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa esittelen vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden ajatuksia yhteiskunnassamme toteutettavasta vammaispolitiikasta, vertaan niitä Suomen vammaispoliittisen ohjelman, VAMPO 2010–2015, tärkeimpiin tavoitteenasetteluihin sekä kuvaan vammais- ja potilasyhdistysten merkitystä jäsenilleen. Tutkimuksen teoreettinen pohja on muodostunut sirpaleisesti vammaisuuden ja vammaispolitiikan määrittelyistä, Suomessa tehdystä vammaispoliittisista ohjelmista sekä vammaisuuteen liittyvistä tutkimuksista. Sirpaleisuus selittyy sillä, että vammaispolitiikasta, kuten vammaisten henkilöiden olosuhteista ja asemasta ylipäätään, tehtyä tutkimusta on vähän ja sekin hyvin hajallaan. Tämän laadullisen tutkimuksen tutkimusjoukkona on toiminut Salon SYTY ry:n, eli Salon seudun potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistyksen, eri vammais- ja potilasyhdistysten yhteyshenkilöt, joille lähetin sähköpostitse avoimia kysymyksiä sisältäneen kyselyn. Vastaukset analysoin sisällön analyysiä ja teemoittelua käyttäen niin, että vastaajien oma ääni pääsi mahdollisimman paljon esille. Analyysissä kävi ilmi, että vammaispolitiikka näkyi vastaajien arjessa vaihtelevasti. Toisten mielestä se ei juuri näkynyt kun taas toisille näkyi paljon. Vastauksista nousi esille kahdeksan eri kehittämistä vaativaa osa-aluetta, jotka olivat: asenteet ja epätasa-arvo, koulutus ja työllistyminen, taloudelliset resurssit, rakennettu ympäristö, yhteistyö eri tahojen välillä, tiedonkulku, omien etujen ajo sekä palvelut. Aineiston ryhmittelyssä nousi esiin vielä oma vamma -teema. Näiden teemojen analysoinnin tuloksena päädyin siihen, että vastaajat kokivat vammaispolitiikan koostuvan samoista osa-alueista, joista vammaisuus koostuu. Näin voidaan ajatella, että vastaajien vastaukset heijastelivat samalla myös heidän käsityksiään vammaisuudesta. Verratessa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden vammaispolitiikkaa koskevia käsityksiä valtakunnallisen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO 2010–2015 tärkeimpiin kehittämiskohteisiin, voidaan todeta, että käsitykset tärkeimmistä kehityskohteista olivat hyvin yhteneviä. Vielä kun löydettäisiin oikeat keinot, miten nämä kehityskohteet saataisiin muutettua edistämään vammaisten henkilöiden tasa-arvoista yhteiskunnallista asemaa. Viimeiseksi tarkastelin yhdistysten roolia vammaispolitiikan kentässä. Se oli vastaajien mielestä hyvin tärkeä. Yhdistyksiä pidettiin tärkeinä vertaistuen antajina, minkä lisäksi niihin yhdistettiin paljon muitakin positiivisia asioita, joista näkyvimmin esiin nousi yhdistysten rooli tiedonjakajina. Suomessa tarvittaisiin enemmän tämän kaltaista tutkimusta, joka tuo vammaisten oman äänen kuuluviin. Vain vammaiset itse sekä aivan heidän lähipiirinsä voivat tietää, minkälaisia parannuksia, niin suuria kuin pieniä, yhteiskunta todella tarvitsee, jotta tasavertaisuus toteutuisi paremmin.