Verotus kestävän kehityksen esteenä ja edistäjänä
Lakaniemi, Emma (2018-01-30)
Verotus kestävän kehityksen esteenä ja edistäjänä
Lakaniemi, Emma
(30.01.2018)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801302580
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801302580
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa verotuksen ja kestävän kehityksen välistä suhdetta. Tutkimuksessa pyrittiin identifioimaan laajasti verotuksen aiheuttamia kestävän kehityksen esteitä ja toisaalta tarkastelemaan niitä verotuksellisia keinoja, joilla kestävää kehitystä voidaan edistää tai on jo edistetty. Kestävän kehityksen ja verotuksen välisen suhteen tutkimusta on tehty jonkin verran, mutta usein näkökulma on ollut taloustieteellinen ja painottunut esimerkiksi ympäristöverojen oikean tason määrittämiseen. Sen sijaan oikeustieteen tutkimuskohteena kestävä kehitys on uusi ja tutkimusta aiheesta on vähän.
Tämä pro gradu -tutkielma on ensisijaisesti oikeuspoliittinen tutkimus, joskin tutkimuksessa on hyödynnetty myös mm. liiketoimintaeettistä lähestymistapaa aiheen ollessa hyvin monitieteinen. Tarkoituksena on ollut kartoittaa ja analysoida kestävän kehityksen ja verotuksen välistä suhdetta erityisesti kulutusverojen sekä yritysverotuksen näkökulmasta. Vaikka joitakin ratkaisuehdotuksia esimerkiksi verotuksellisten kestävän kehityksen esteiden poistamisesta on esitetty, ratkaisuehdotusten muodostaminen ei ole kuitenkaan varsinaisesti ollut tämän tutkimuksen päätarkoitus tai -tavoite.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kestävän kehityksen esteitä yleisten ja erityisten kulutusverojen sekä yhteisöverotuksen näkökulmasta. Kaikkien näiden verolajien suhdetta kestävään kehitykseen on pohdittu sekä kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta huomioiden samalla EU-oikeuden erityispiirteet. Tutkimuksen aineistona on käytetty laajasti sekä suomen- että englanninkielistä lähdemateriaalia, kuten erilaisia raportteja, oikeuskirjallisuutta ja sanomalehtijulkaisuja.
Tutkimuksessa havaittiin, että hyvin monenlaiset verosäädökset voivat toimia kestävän kehityksen esteenä tai edistäjänä riippumatta siitä, onko säädöksellä varsinaista tavoitetta kestävän kehityksen suhteen. Ympäristöveroista on olemassa melko paljon tutkimustietoa, mutta niiden käyttö on vielä suhteellisen vähäistä. Toisaalta kestävän kehityksen huomioiminen veropolitiikassa on entistä yleisempää. EU on ainakin ympäristöverojen osalta edelläkävijä. Myös Kiina on viime vuosina panostanut kestävän kehityksen edistämiseen verotuksellisin keinoin. Saavuttaaksemme kokonaisvaltaisia tuloksia, verotukseen on kuitenkin luotava yhteiset kansainväliset pelisäännöt jonkin ylikansallisen organisaation avulla. OECD:n BEPS-ohjelma on yksi suurimmista hankkeista, joka pyrkii edistämään kestävää kehitystä mm. aggressiivista verosuunnittelua rajoittamalla.
Tämä pro gradu -tutkielma on ensisijaisesti oikeuspoliittinen tutkimus, joskin tutkimuksessa on hyödynnetty myös mm. liiketoimintaeettistä lähestymistapaa aiheen ollessa hyvin monitieteinen. Tarkoituksena on ollut kartoittaa ja analysoida kestävän kehityksen ja verotuksen välistä suhdetta erityisesti kulutusverojen sekä yritysverotuksen näkökulmasta. Vaikka joitakin ratkaisuehdotuksia esimerkiksi verotuksellisten kestävän kehityksen esteiden poistamisesta on esitetty, ratkaisuehdotusten muodostaminen ei ole kuitenkaan varsinaisesti ollut tämän tutkimuksen päätarkoitus tai -tavoite.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kestävän kehityksen esteitä yleisten ja erityisten kulutusverojen sekä yhteisöverotuksen näkökulmasta. Kaikkien näiden verolajien suhdetta kestävään kehitykseen on pohdittu sekä kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta huomioiden samalla EU-oikeuden erityispiirteet. Tutkimuksen aineistona on käytetty laajasti sekä suomen- että englanninkielistä lähdemateriaalia, kuten erilaisia raportteja, oikeuskirjallisuutta ja sanomalehtijulkaisuja.
Tutkimuksessa havaittiin, että hyvin monenlaiset verosäädökset voivat toimia kestävän kehityksen esteenä tai edistäjänä riippumatta siitä, onko säädöksellä varsinaista tavoitetta kestävän kehityksen suhteen. Ympäristöveroista on olemassa melko paljon tutkimustietoa, mutta niiden käyttö on vielä suhteellisen vähäistä. Toisaalta kestävän kehityksen huomioiminen veropolitiikassa on entistä yleisempää. EU on ainakin ympäristöverojen osalta edelläkävijä. Myös Kiina on viime vuosina panostanut kestävän kehityksen edistämiseen verotuksellisin keinoin. Saavuttaaksemme kokonaisvaltaisia tuloksia, verotukseen on kuitenkin luotava yhteiset kansainväliset pelisäännöt jonkin ylikansallisen organisaation avulla. OECD:n BEPS-ohjelma on yksi suurimmista hankkeista, joka pyrkii edistämään kestävää kehitystä mm. aggressiivista verosuunnittelua rajoittamalla.