Kuka päätyy ammattikorkeakouluun, kuka yliopistoon? : Vanhempien resurssien ja oman peruskoulun aikaisen koulumenestyksen yhteydet korkeakouluun valikoitumiseen 2000-luvun Suomessa
Heiskala, Laura (2018-01-31)
Kuka päätyy ammattikorkeakouluun, kuka yliopistoon? : Vanhempien resurssien ja oman peruskoulun aikaisen koulumenestyksen yhteydet korkeakouluun valikoitumiseen 2000-luvun Suomessa
Heiskala, Laura
(31.01.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on koulutukseen valikoituminen Suomessa kolmannelle asteelle siirryttäessä. Tutkin oman koulumenestyksen ja vanhempien resurssien yhteyksiä valikoitumisessa ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Tutkielman tavoitteena on selvittää, periytyykö koulutustaso Suomessa oppilaan omasta koulumenestyksestä riippumatta, ja onko vanhempien koulutustason yhteys korkeakouluun siirtymiseen vahvempi heikosti vai hyvin pärjäävillä oppilailla.
Aineistona on Tilastokeskuksen kokoama pitkittäisaineisto, joka on 5 % otos vuosina 2000–2004 peruskoulun päättäneistä alle 25-vuotiaista nuorista. Nuoria on seurattu vuoteen 2012 asti ja aineistosta löytyy myös tiedot vanhempien koulutuksesta, tuloista ja sosioekonomisesta asemasta. Tutkimus on toteutettu tilastollisin menetelmin. Analyysimenetelminä käytetään ristiintaulukointia, tilastollisia tunnuslukuja ja logistisia regressioanalyysejä. Muuttujien päävaikutusten lisäksi tarkastellaan yhdysvaikutuksia eli interaktioita ja tavanomaisten estimaattien lisäksi kontrastoituja keskimääräisiä marginaaliefektejä.
Tulosten mukaan, mitä korkeampi vanhempien koulutustaso on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä nuori siirtyy korkeakouluun omasta osaamisesta huolimatta. Vanhempien tulot ja sosioekonominen asema eivät selitä havaittuja yhteyksiä. Tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää sitä, että koulutussiirtymät yliopistoon ja ammattikorkeakouluun toimivat eri tavoin. Keskitasoa paremmin pärjäävät nuoret siirtyvät suurella todennäköisyydellä yliopistoon, jos heidän vanhemmillaan on korkea-asteen koulutus, ja ammattikorkeakouluun, jos heidän vanhemmillaan on perusasteen tai toisen asteen koulutus.
Ammattikorkeakoulua on pidetty eriarvoisuutta poistavana rakenteena, sillä vanhempien korkeasti kouluttautumisen ja ammattikorkeakouluun siirtymisen välillä ei ole havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä (esim. Kivinen ym. 2012). Tämän tutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulun pitämisen eriarvoisuutta vähentävänä instituutiona voi kyseenalaistaa, sillä ammattikorkeakouluun valikoituvat suurella todennäköisyydellä korkea-asteen koulutuksen saaneiden vanhempien keskitason tai keskitasoa heikommin menestyvät lapset. Keskitasoa heikommin menestyvät oppilaat, joiden vanhemmilla ei ole korkea-asteen koulutusta, siirtyvät hyvin pienellä todennäköisyydellä kumpaankaan korkeakouluista. Jatkossa tärkeää olisi selvittää, miten suuri vaikutus on valinnalla ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä yksilön elämänkaareen, ja onko tämä vaikutus erilainen eri taustoista tuleville.
Aineistona on Tilastokeskuksen kokoama pitkittäisaineisto, joka on 5 % otos vuosina 2000–2004 peruskoulun päättäneistä alle 25-vuotiaista nuorista. Nuoria on seurattu vuoteen 2012 asti ja aineistosta löytyy myös tiedot vanhempien koulutuksesta, tuloista ja sosioekonomisesta asemasta. Tutkimus on toteutettu tilastollisin menetelmin. Analyysimenetelminä käytetään ristiintaulukointia, tilastollisia tunnuslukuja ja logistisia regressioanalyysejä. Muuttujien päävaikutusten lisäksi tarkastellaan yhdysvaikutuksia eli interaktioita ja tavanomaisten estimaattien lisäksi kontrastoituja keskimääräisiä marginaaliefektejä.
Tulosten mukaan, mitä korkeampi vanhempien koulutustaso on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä nuori siirtyy korkeakouluun omasta osaamisesta huolimatta. Vanhempien tulot ja sosioekonominen asema eivät selitä havaittuja yhteyksiä. Tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää sitä, että koulutussiirtymät yliopistoon ja ammattikorkeakouluun toimivat eri tavoin. Keskitasoa paremmin pärjäävät nuoret siirtyvät suurella todennäköisyydellä yliopistoon, jos heidän vanhemmillaan on korkea-asteen koulutus, ja ammattikorkeakouluun, jos heidän vanhemmillaan on perusasteen tai toisen asteen koulutus.
Ammattikorkeakoulua on pidetty eriarvoisuutta poistavana rakenteena, sillä vanhempien korkeasti kouluttautumisen ja ammattikorkeakouluun siirtymisen välillä ei ole havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä (esim. Kivinen ym. 2012). Tämän tutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulun pitämisen eriarvoisuutta vähentävänä instituutiona voi kyseenalaistaa, sillä ammattikorkeakouluun valikoituvat suurella todennäköisyydellä korkea-asteen koulutuksen saaneiden vanhempien keskitason tai keskitasoa heikommin menestyvät lapset. Keskitasoa heikommin menestyvät oppilaat, joiden vanhemmilla ei ole korkea-asteen koulutusta, siirtyvät hyvin pienellä todennäköisyydellä kumpaankaan korkeakouluista. Jatkossa tärkeää olisi selvittää, miten suuri vaikutus on valinnalla ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä yksilön elämänkaareen, ja onko tämä vaikutus erilainen eri taustoista tuleville.