Paluumuuttajien ja työperusteisten muuttajien erilaiset työllistymis-polut : Venäjältä muuttaneiden maahanmuuttajien työllistyminen metalli- ja elektroniikka-alalle
Jonkka, Jenni (2018-01-31)
Paluumuuttajien ja työperusteisten muuttajien erilaiset työllistymis-polut : Venäjältä muuttaneiden maahanmuuttajien työllistyminen metalli- ja elektroniikka-alalle
Jonkka, Jenni
(31.01.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Venäjältä Suomeen muuttaneiden maahanmuuttajien työllistymistä metalli- ja elektroniikka-alalle Salon seudulla. Olen perehtynyt erityisesti haastateltavieni maahanmuuton jälkeisiin työllistymis- ja koulutuspolkuihin sekä niihin vaikuttaneisiin resursseihin, haasteisiin ja toimintamalleihin.
Tutkielmani teoreettinen tausta pohjaa sosiologian ja maahanmuuttotutkimuksen näkökulmiin. Analyysini keskiössä on maahanmuuttajien oma kokemus työllistymisestä ja sitä edistäneistä toimintamalleista. Työllistymiseen vaikuttaneiden tekijöiden analyysissä käytän kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman, sosiaalisten verkostojen ja osallisuuden sekä työelämän etnisen eriarvoisuuden määritelmiä. Samalla tutkin maahanmuuttajien työllistymispolkujen rakentumisen eri vaiheita sekä työllistämistoimenpiteiden merkitystä tässä prosessissa.
Pro gradu -tutkielmani on empiirinen ja se on toteutettu laadullisilla tutkimusmenetelmillä. Tutkielmaani varten tein vuonna 2012 kymmenen Venäjältä lähtöisin olevan maahanmuuttajan teemahaastattelua. Kohderyhmänäni olivat erityisesti työtä löytäneet maahanmuuttajat. Aineistoa analysoin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmillä ja työllistymispolkujen osa-analyysissä käytin apuna kertomuksellisuutta.
Muuttolähtökohtien erilaisuus (paluumuuttaja, työperusteinen muuttaja) näkyi haastateltavien työllistymispoluilla, pääomissa ja haasteissa sekä kotouttamis- ja työllistämispalveluihin osallistumisessa. Paluumuuttajat olivat kaikki osallistuneet maahanmuuttajille tarjottuihin koulutuksiin, kuten suomen kielen kursseille, metallialan ammattikursseille tai työvalmennuskursseille. Työperusteisten muuttajien työllistymisprosessi oli ollut erilainen, sillä he olivat työllistyneet jo ennen muuttoa. Ammattiosaajilla oli aiempaa suomen kielen tai oman ammatin osaamista sekä työllistymisessä avustaneita sosiaalisia verkostoja, joten heillä täydennyskoulutus ammattikurssilla oli johtanut työllistymiseen. Työelämään sopeutujat olivat erityisesti hyötyneet kieli- ja työvalmennuskursseista, ja he olivat työllistyneet niiden kautta. Osaamisen täydentäjillä oli ollut eniten haasteita työllistymisessä työmarkkinoiden rakenteellisten erojen vuoksi, joten he olivat muuttaneet tehtävänkuvaa, alaa tai työskentelymallia työllistyäkseen. Työperusteisilla muuttajilla työllistymistä olivat edistäneet koulutus ja ammattitaito, eikä suomen kielen osaamisella tai sosiaalisilla verkostoilla ollut siihen vaikutusta. Työperusteisille muuttajille aiempi osaaminen oli ollut tärkeämpää työllistymisessä, kun taas paluumuuttajille muuton jälkeen hankittu pätevyys.
Tutkielmani teoreettinen tausta pohjaa sosiologian ja maahanmuuttotutkimuksen näkökulmiin. Analyysini keskiössä on maahanmuuttajien oma kokemus työllistymisestä ja sitä edistäneistä toimintamalleista. Työllistymiseen vaikuttaneiden tekijöiden analyysissä käytän kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman, sosiaalisten verkostojen ja osallisuuden sekä työelämän etnisen eriarvoisuuden määritelmiä. Samalla tutkin maahanmuuttajien työllistymispolkujen rakentumisen eri vaiheita sekä työllistämistoimenpiteiden merkitystä tässä prosessissa.
Pro gradu -tutkielmani on empiirinen ja se on toteutettu laadullisilla tutkimusmenetelmillä. Tutkielmaani varten tein vuonna 2012 kymmenen Venäjältä lähtöisin olevan maahanmuuttajan teemahaastattelua. Kohderyhmänäni olivat erityisesti työtä löytäneet maahanmuuttajat. Aineistoa analysoin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmillä ja työllistymispolkujen osa-analyysissä käytin apuna kertomuksellisuutta.
Muuttolähtökohtien erilaisuus (paluumuuttaja, työperusteinen muuttaja) näkyi haastateltavien työllistymispoluilla, pääomissa ja haasteissa sekä kotouttamis- ja työllistämispalveluihin osallistumisessa. Paluumuuttajat olivat kaikki osallistuneet maahanmuuttajille tarjottuihin koulutuksiin, kuten suomen kielen kursseille, metallialan ammattikursseille tai työvalmennuskursseille. Työperusteisten muuttajien työllistymisprosessi oli ollut erilainen, sillä he olivat työllistyneet jo ennen muuttoa. Ammattiosaajilla oli aiempaa suomen kielen tai oman ammatin osaamista sekä työllistymisessä avustaneita sosiaalisia verkostoja, joten heillä täydennyskoulutus ammattikurssilla oli johtanut työllistymiseen. Työelämään sopeutujat olivat erityisesti hyötyneet kieli- ja työvalmennuskursseista, ja he olivat työllistyneet niiden kautta. Osaamisen täydentäjillä oli ollut eniten haasteita työllistymisessä työmarkkinoiden rakenteellisten erojen vuoksi, joten he olivat muuttaneet tehtävänkuvaa, alaa tai työskentelymallia työllistyäkseen. Työperusteisilla muuttajilla työllistymistä olivat edistäneet koulutus ja ammattitaito, eikä suomen kielen osaamisella tai sosiaalisilla verkostoilla ollut siihen vaikutusta. Työperusteisille muuttajille aiempi osaaminen oli ollut tärkeämpää työllistymisessä, kun taas paluumuuttajille muuton jälkeen hankittu pätevyys.